Fasile

Wikipedia

Fasile on brasilialaisen Balduino Egon Breitenbachin vuonna 1999 julkaisema kansainväliseksi apukieleksi tarkoitettu keinotekoinen kieli. Sillä on noin 500 puhujaa, joista useimmat ovat Breitenbachin kotikaupungista.

Fasilen runko tulee englannista, ranskasta, saksasta, portugalista ja espanjasta, sekä keinotekoisista kielistä kuten esperantosta, idosta, interlinguasta, lojbanista ja vorlinista.

Kielen nimi muodostuu juurisanasta fas (”helppo”), liitteestä il (”työväline”), ja sanaluokan osoittavasta loppuvokaalista e, joka viittaa ei-elävään substantiiviin. Näin ollen kielen nimi tarkoittaa ”helpon välinettä”.

Sisällysluettelo

1 Äänteet
2 Kirjoitusjärjestelmä
3 Kielioppi
4 Esimerkkejä
- 4.1 Isä meidän
- 4.2 Genesis 11:1–9
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Äänteet

[muokkaa] Vokaalit

Fasilen viisi vokaalia – a [a], e [e], i [i], o [o] ja u [u] – lausutaan samoin kuten suomessa.

[muokkaa] Paino

Sanan paino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla.

[muokkaa] Puolivokaalit

Fasilessa on puolivokaalit w [w] ja y [j].

[muokkaa] Konsonantit

B [b], d [d], f [f], g [g], h [h], j [ʒ], k [k], l [l], m [m], n [n], p [p], r [r], s [s], t [t], v [v], x [ʃ], z [z].

[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä

Fasilessa käytetään 24 kirjainta:

a b d e f g h i j k l m n o p r s t u v w x y z
A B D E F G H I J K L M N O P R S T U V W X Y Z

Kirjoitusjärjestelmä on täysin foneettinen (yksi kirjain edustaa yhtä äännettä) w- ja j-kirjaimia lukuun ottamatta, jotka muodostavat diftongeja.

[muokkaa] Kielioppi

Substantiivi päättyy o-kirjaimeen, jos se erityisesti tarkoittaa maskuliinia, a-kirjaimeen jos feminiiniä, u-kirjaimeen jos suku on määrittelemätön, ja e-kirjaimeen jos substantiivi ei ole elävä. Monikko muodostetaan lisäämällä sanan loppuun y-kirjain, joka vaihtaa äänteen diftongiksi. Määräistä artikkelia ei ole, mutta sen sijaan on epämääräinen artikkeli un.

Persoonapronominit ovat ju (1. persoona), vu (2. persoona) ja lu (3. persoona). Ne taivutetaan substantiivien tavoin suvun ja luvun mukaan. Persoonapronomineillä on myös datiivimuoto – joka muodostetaan päätteellä -li – sekä genetiivimuoto – joka muodostetaan päätteellä -den.

Adjektiivit päättyvät i-kirjaimeen. Adverbien pääte on -el, paitsi jos se on osa kysymystä, jolloin käytetään pelkkää sanan juurta (beli, ”kaunis”; belel, ”kauniisti”; bel?, ”kauniisti?”).

Verbeihin lisätään preesensissä pääte -az, imperfektissä -iz, futuurissa -oz, konditionaalissa -uz ja imperatiivissa -ez.

[muokkaa] Esimerkkejä

[muokkaa] Isä meidän

Pamo Juydi, azi in sele:
Santedez vudi nome.
Vuden kinge venez tun juy.
Lawijez vudi vole, in munde el in sele.
Givez pane di eji dage tun juy.
Pardez juydi fensey el juy pardaz tonuy fensazi juy.
Na permez juy awlawar, sed protez juy ril awbone.

[muokkaa] Genesis 11:1–9

Kay ol rejire abazi soli linge kay simi vordey.
Kay inan omiru, ivazi tun Eyste, findiz plati reje in Ximar, kay genan vitiniz tonin.
Kay luy inte-paliz ”Juy genez! Juy igez brikey kay kukez ley il pire.” Luy usaziz brikey il roke kay beyte tedon gluigaje.
Kay luy paliz: ”Juy genez! Juy konstroz por juy un urbe kay un tope di tore til sele! Kay juy abigez fami title por juy, golel juy na disigidez tran oli sore di rejire!”
Kay Deu ivaziz subin por vidar urbe kay tore konstradi dun omiru.
Kay posan Deu paliz ”Ximel luy une-omiraz kay une-lingaz, kay sineh luy gene-igaz! Sinan, ebijoz oleh luy viloz igar!
Juy ivez! Juy ivez subin kay juy konfigoz luydi linge por eju na prenoz altru!”
Kordel Deu dise-irigiz luy tran ol sore di rejire, kay law grade luy dalkonstriz urbe.
Sinal le titladaz Babel, al Deu inin konfigiz linge di ol rejire, kay din Deu disigiz omiru tran ol sore di rejire.