Datiivi
Wikipedia
Datiivi on sijamuoto, joka esiintyy useissa kielissä, eritoten Euroopan alueella. Sana datiivi tulee alun perin latinankielisestä sanasta dativus ja esimerkiksi saksassa sana saa muodon dativ ja englannissa dative. Dativus tarkoittaa annettavaa ja se on muodostettu latinan antaa verbistä dare. Suomessa datiivia vastaa yleensä allatiivi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Esiintyminen
Datiivi on tyypillinen indoeurooppalaisille kielille. Se esiintyy mm. klassisessa kreikassa ja klassisessa latinassa.
Tärkeimmät nykykielet, joissa datiivi esiintyy, ovat:
- albaani
- fääri
- georgia
- hollanti
- islanti
- japani
- latvia
- liettua
- liivi
- puola
- ranska (rajallinen)
- romania
- saksa
- slovakki
- sloveeni
- tšekki
- ukraina
- unkari
- venäjä.
[muokkaa] Merkitys
Datiivi vastaa useimmiten kysymyksiin mille tai kelle. Tällöin tekeminen voi kohdistua joko abstraktiin tai konkreettiseen asiaan. Lisäksi datiivia käytetään usein epäsuoran objektin kanssa, esimerkiksi saksassa auttaa jotakuta ilmaistaan datiivilla: "jemandem helfen". Samoin myös latinan auttaa "adesse" järjestyy datiivilla.
Joissakin kielissä, esimerkiksi saksassa, useat prepositiot vaativat datiivia.
[muokkaa] Datiivi saksassa
Saksassa datiivi vastaa kysymyksiin kenelle ja mille. Sitä vaaditaan myös joidenkin prepositiorakenteiden sekä tiettyjen verbien kanssa.
Esimerkkejä:
- Er gibt seiner Frau ein Geschenk. (Hän antaa vaimolleen lahjan.)
- Das Kind gibt dem Hund Essen. (Lapsi antaa koiralle ruokaa.)
- Nach der Schule geht das Mädchen direkt nach Hause. (Koulun jälkeen tyttö menee suoraan kotiin.)
- Ich danke dir für die Hilfe. (Kiitän sinua avusta.)
Datiivia vaativat prepositiot:
aus, bei, mit, nach, seit, von, zu
Datiivia vaativat prepositiot (kun vastataan kysymykseen missä):
an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen
[muokkaa] Datiivi latinassa
Latinassa datiivilla on useita merkityksiä, joista yleisin on ns. perusdatiivi, jota käytetään vastaamaan kysymyksiin mille, kelle.
Toinen tärkeä käyttö datiiville on dativus possessoris. Sitä käytetään ilmaisemaan omistusta, kuten suomessa adessiivilla. Esim "Laurae servus novus est", "Lauralla on uusi orja". Dativus possesoris käy myös ilmaisemaan omistusta, vaikka sitä ei suomessa ilmaistaisikaan adessiivilla, vaan possessiivisuffiksilla. Esim "Mihi nomen est Q." on "Nimeni on Quintus", eli "Minulle nimi on Quintus", jos datiivi käännetään suoraan suomen allatiivilla.
Dativus finalis eli ns. finaalinen datiivi ilmaisee tarkoitusta ja se yleensä liittyy olla-verbiin, "esse". Esim "saluti esse", olla terveydeksi.
Dativus commodi ilmaiseen jonkun hyötyä, esim "Non scholae sed vitae discimus", "emme opiskele koulua vaan elämää varten"
[muokkaa] Datiivi venäjässä
Venäjän kielen datiivi on yksi kuudesta sijamuodosta ja niistä kenties vähiten tärkeä. Se esiintyy useimmiten vastauksena kysymykseen mille tai kelle. Sitä käytetään myös joissain ilmaisuissa ja muutaman preposition kanssa (montako vuotta teille on, kenelle voi hyvin/huonosti, kenelle luokse menet?)
