Metsäpirtti
Wikipedia
| Metsäpirtin kunta
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Perustettu | 1894, Sakkolasta | ||||
| Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
| Lääni, Maakunta | Viipurin lääni, Etelä-Karjala2 | ||||
| Pinta-ala oli - Josta maa-alue |
km² km² |
||||
| Väkiluku oli - Väestötiheys |
5 162 (1939)[1] as/km² |
||||
| 1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen (Metsäpirttijärjestöt) 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
|||||
Metsäpirtti on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 186,9 km² ja asukkaita 5 083 (1939). Nykyään entisen Metsäpirtin kunnan alue kuuluu Leningradin alueeseen ja sen keskuskylänä on Kosela (ven. Zaporozskoje).
Pitäjä ulottuu Laatokan rantaa pitkin vanhalta Venäjän rajalta Taipaleenjoen pohjoispuolelle. Alueella on lentohiekkakenttiä rannikon suuntaisesti melkein katkeamatta Taipaleenjoen suulle asti. Paikoin erottavat lentohiekkavalleja toisistaan jopa 300 m leveät suokaistat. Yksittäiset särkät kohoavat tavallisesti 1-2 m yli ympäristön, mutta saattavat toisinaan saavuttaa 5 m:n korkeuden.
Pitäjästä on löydetty kolmatta sataa kivikauden esinettä, niistä huomattava osa Suvannon vesijätöistä.
Metsäpirtin alueella on säilynyt Laatokkaan pistävä aallonmurtaja Arkuntanhuan kylän lähellä.
Metsäpirtin Taipale ja Terenttilä tunnetaan talvisodan taisteluista, joiden aikana Suomen armeija torjui puna-armeijan hyökkäykset koko sodan ajan. Alueesta on tullut suosittu matkakohde, ja siellä on jonkin verran venäläisten kesämökkiasutusta.
[muokkaa] Kylät (1939)
Arkuntanhua, Haapasaari (Haapsaari), Hatakkala, Joentaka, Korholanjaama, Kosela, Koukunniemi, Lapanainen, Malakki, Martinkorhola, Metsäpirtti, Neusaari, Paloniemi, Raaju, Saaroinen, Sunikkala, Taipale, Terenttilä, Vanhajaama, Vaskela, Viisjoki
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa
Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras
2. Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.
