Suvanto (järvi)
Wikipedia
Suvanto (ven. Суходолское Озеро, Suhodolskoe Ozero) on järvi Vuoksen eteläisessä laskuhaarassa Karjalankannaksella Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella. Suvannon pinta-ala on 43,31 km² ja sen pinta on 7,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvi on malliltaan pitkämäinen, pituutta sillä on noin 30 kilometriä ja leveyttä 1–2,5 kilometriä. Suurin osa Vuoksen vesistä laskee Suvannon ja sen lasku-uoman, Taipaleenjoen, kautta Laatokkaan.
Suvanto kuului Suomelle kuuluessaan Sakkolan kuntaan, lukuun ottamatta aivan itäisintä päätä, joka kuului Metsäpirtin kuntaan. Nykyisin järvi kuuluu Leningradin alueen Käkisalmen piiriin.
[muokkaa] Historia
Suvanto laski länteen Vuokseen vuoteen 1818 asti, jolloin Suvannon ja Laatokan välistä kannasta kaivettiin. Tarkoituksena oli saada Suvannnon kevättulvat vähenemään, kaivamalla kaivanto Laatokkaan.
Kaivannon kaivamisen seuraukset olivat kuitenkin suuremmat mitä oli osattu odottaa. Suvannon vedet alkoivat laskea Laatokkaan sellaisella voimalla, että vesi vei mukanaan suuria puita, kiviä ja rakennuksiakin[1]. Jylinä oli kuulunut Pähkinälinnaan asti. Z. Topelius kertoo kirjassa Vanha kaunis Suomi, että rakennuksen pirstaleilla kiekui kukko Laatokalla! Tulvien vähentämiseksi tarkoitetusta kaivannosta syntyi leveä Taipaleenjoki. Suvannon pinta laski seitsemän metriä ja järven rannoille syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata[1]. Suvannon entinen lasku-uoma Vuokseen hävisi kokonaan ja tilalle tuli Kiviniemen kannas.
Vuoksen ja Suvannon välinen Kiviniemen kannas puhkaistiin vuonna 1857, jolloin syntyi Kiviniemenkoski (880 metriä pitkä, 2,9 metriä korkea ja 17,5 Mw)[2], jota pitkin suurin osa Vuoksen vesistä alkoi laskea Suvannon kautta Laatokkaan.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Luovutettu Karjala – Sakkola
- ↑ Suomenmaa V, Viipurin lääni. Tietosanakirjaosakeyhtiö, Helsinki 1923
