Kivennapa

Wikipedia

Kivennavan kunta

Luovutettu Neuvostoliitolle


vaakuna¹	sijainti

Perustettu

1352²

Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)

1948

Lääni, Maakunta

Viipurin lääni, Etelä-Karjala³

Pinta-ala oli
- Josta maa-alue

km²
km²

Väkiluku oli
- Väestötiheys

9 912 (1939)^[1]
as/km²

¹ Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen
²Seurakunta mainitaan ensikerran
³ Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Kivennapa (ruots. Kivinebb) on entinen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Nykyisin Kivennavan kirkonkylän nimi on venäjäksi Pervomaiskoje (Первомайское, 1. toukokuuta mukaan).

Kivennapa sijaitsee lähellä Pietaria (60 km) ja oli suurin Kannaksen rajakunnista ja sillä oli myös pisin yhtenäinen raja Neuvostoliiton kanssa, 54 km. Naapureina olivat etelässä Terijoki ja Uusikirkko, lännessä Kanneljärvi, pohjoisessa Muolaa ja Valkjärvi sekä koillisessa Rautu.

Viipuri–Pietari-maantie kulkee pitäjän halki.

Kivennavan pinta-ala oli 633 km², asukkaita 10 000.

[muokkaa] Historia

Itsenäiseksi seurakunnaksi Kivennapa muodostui vuonna 1352 Hanttula-nimisenä. Ensimmäisen kerran Kivennapa mainitaan asiakirjoissa vuonna 1445 ja merkinnee etuvarustusta (saks. Kivenibbe). Valtio pidätti metsistä huomattavan osan ns. kruununpuistoiksi. Kivennavan metsistä erotettiin valtion metsiksi 10 000 hehtaaria eli 21 % koko pitäjän metsävaroista.

Maataloudesta sai toimeentulonsa 85 % väestöstä. Viimeisinä vuosina erikoistuttiin perunan ja sokerijuurikkaan sopimusviljelyyn. Pitäjässä oli mylly ja sahalaitoksia monissa kylissä, samoin pienteollisuutta ja monipuolista palvelutoimintaa. Raivolan kotelotehtaissa tehtiin lähes kaikki Suomen savukerasiat. Raivolassa oli myös oma sähkölaitos.

[muokkaa] Kylät

Ahjärvi, Holttila, Joutselkä, Kekrola, Kivennapa, Lipola, Pihlainen, Polviselkä-Tirttula, Rantakylä, Ronnu, Raivola, Seppälä, Siiranmäki, Tammiselkä-Mustapohja, Vuottaa

[muokkaa] Henkilöitä

Kivennapalaisista julkisuuden henkilöistä mainittakoon tulenkantajina tunnetut runoilija Ilmari Pimiä ja kirjailija Olavi Paavolainen sekä ruotsiksi kirjoittanut Raivolan kylän kuuluisa asukas Edith Södergran.

[muokkaa] Lähteet

↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

[muokkaa] Aiheesta muualla

Luovutetut alueet

Kokonaan luovutetut kaupungit: Käkisalmi - Sortavala - Viipuri

Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja

Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää

Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa

Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras

1. Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2. Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../k/i/v/Kivennapa.html

Luokka: Kivennapa