Sortavala
Wikipedia
| Sortavalan kaupunki
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Perustettu | 1632 | ||||
| Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
| Lääni, Maakunta | Viipurin lääni, Laatokan Karjala1 | ||||
| Pinta-ala oli - Josta maa-alue |
km² km² |
||||
| Väkiluku oli - Väestötiheys |
4 710 (1939)[1] as/km² |
||||
| 1 Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa | |||||
Sortavala (ruots. Sordavala, ven. Сортавала) on kaupunki Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 150 km Viipurista koilliseen. Asukasluku on noin 20 700 (2004). Sortavala kuuluu Suomen toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Sortavala sai kaupunginoikeudet vuonna 1632, mutta oli tärkeä kauppapaikka jo 1500-luvulla. Sortavala hävitettiin Suuren Pohjan sodan aikana lähes täydellisesti, se menetti samalla merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa 1721 kaupunki luovutettiin Venäjälle ja sille annettiin venäläinen nimi Serdobol. Vuonna 1811 se liitettiin muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies-, että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari 1918, ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalasta kehittyi 1800 luvun loppupuolelta, 1930 luvulle tultaessa, merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulun opettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa.
Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli mm. huonekalu- ja suksitehdas, elintarviketeollisuutta, kutomo sekä yksi Laatokan merkittävimmistä satamista. Rautatieyhteyden kaupunki sai jo vuonna 1893 kun rautatie Viipuriin valmistui.
Sortavala kuului itsenäiselle Suomelle vuodesta 1917 vuoteen 1940, jolloin se jäi Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle. Vuonna 1941 suomalaiset palauttivat sen hallintaansa ja pitivät sitä vuoteen 1944. Vuoden 1947 Pariisin rauhassa kaupunki luovutettiin muun Karjalan mukana Neuvostoliitolle.
Sortavalan kaupungissa asui vuonna 1939 4 710 asukasta, ja sen esikaupungeissa noin 4 500 asukasta.
[muokkaa] Hallinto
Sortavalan kaupunginjohtajaksi valittiin lokakuussa 2006 Nikolai Zajats. Sortavalan piiriin kuuluu kuusi kuntaa. Sortavalan piirin johtajaksi valittiin lokakuussa 2006 Vladimir Kuznetsov.
[muokkaa] Nähtävyydet
- Ortodoksinen katedraali, valmistunut vuonna 1873.
- Sortavalan seurahuone, (nykyinen Sortavalan kulttuuritalo), valmistunut vuonna 1909.
- Valamon luostari, saarelle tunnin matka kantosiipialuksella.
- Gogolevin ateljee, puutaidetta keskustassa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa
Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras
2. Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.
