Elsass

Wikipedia

Alsace


lippu	vaakuna

Departementit

Haut-Rhin
Bas-Rhin

Hallintopääkaupunki

1 734 145
(1999)

217 asukasta/km²

8 280 km²

Arrondissementtien lukumäärä

Kantonien lukumäärä

Kuntien lukumäärä

903

Alueneuvoston puheenjohtaja

Adrien Zeller

Elsass (ransk. Alsace) on Ranskan hallinnollinen alue Saksan ja Sveitsin rajalla. Elsassin pääkaupunki on Strasbourg. Elsassissa asuu 1 734 145 ihmistä (1999).

[muokkaa] Maantiede

Elsassin pinta-ala on 8 280 km², eli se on Ranskan Euroopassa sijaitsevista alueista pienin. Elsass on pohjois-eteläsuunnassa pitkänmallinen alue Reinin ja Vogeesien välissä. Se on rajaa Saksan kanssa idässä ja pohjoisessa, Sveitsin ja Franche-Comtén kanssa etelässä ja Lothringenin kanssa lännessä. Alue on jaettu kahteen departementtiin, Haut-Rhin ja Bas-Rhin (Ylä-Rein ja Ala-Rein).

Elsassissa on metsiä erityisesti Vogeeseilla ja Bas-Rhinin alueella (Haguenaun metsät). Korkein kohta on Grand Ballon -vuori, joka on 1 424 metriä korkea.

Elsassin ilmasto on puolimannermainen kylmine ja kuivine talvineen ja kuumine kesineen. Vosgeesien takia alueella sataa vähän.

[muokkaa] Historia

Vuoden 1500 eaa. tienoilla keltit alkoivat asuttaa Elsassia ja aloittivat maanviljelyn. Vuoteen 58 eaa mennessä roomalaiset olivat vallanneet alueen ja tehneet siitä merkittävän viininviljelyalueen. Suojellakseen tärkeitä viljelyksiä roomalaiset rakensivat linnoituksia ja sotilasleirejä, jotka monet ovat olleet perustana nykyisille asutuskeskuksille.

Rooman valtakunnan luhistuessa, Elsassista tuli alemannien aluetta. Alemannit olivat maanviljelijöitä ja heidän kielestään on kehittynyt nykyinen elsassin murre. Frankit ajoivat alemannit Elsassista 400-luvulla ja Elsassista tuli osa Austrasian kuningaskuntaa.

Myöhemmin Elsassista tuli osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, ja se oli Habsburgien suvun hallussa 30-vuotisen sodan loppuun vuoteen 1648, jolloin se siirrettiin Westfalenin rauhassa Ranskalle. 1100- ja 1200-luvuilla Elsass oli vaurasta seutua, mutta kovat talvet, huonot sadot ja Musta surma lopettivat onnen 1300-luvulla. Vaikeuksista syytettiin juutalaisia, mikä johti heidän julmiin vainoihin vuosina 1336 ja 1339. Renessanssin aikana Elsass vaurastui uudestaan Habsburgien alaisuudessa.

Elsass ja Lothringen ovat pitkään olleet kiisteltyjä alueita Ranskan ja Saksan rajalla. Ne liitettiin tiukasti Ranskan yhteyteen Ludvig XIV:n aikana. 500-luvulta lähtien alueella oli asunut saksalaisia, jotka vastustivat ranskalaistamispyrkimyksiä. Vuosien 1870–1871 Ranskan–Preussin sodassa alueet liitettiin nuoreen Saksan valtioon, mikä johti noin 50 000 pakolaisen lähtemiseen Ranskaan. Elsass säilyi Saksan osana ensimmäisen maailmansodan loppuun asti, jolloin se taas siirtyi Ranskalle.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen saksalaistaminen vaihtui taas ranskalaistamiseksi, ja vuoden 1871 jälkeen Elsassiin asettuneet saksalaiset karkotettiin. Saksan kielen käyttö kiellettiin ja ranskan kielestä tuli pakollinen.

Saksa liitti alueen itseensä vuonna 1940 toisen maailmansodan aikana. Elsass, Baden ja Lothringen liitettiin Saarlandiin. Valloitus päätti saksalaisten syrjimisen, mutta toi tilalle kansan vihaaman natsihallinnon. Sodan runtelema alue annettiin takaisin Ranskalle vuonna 1944. Vuosina 1945—1984 saksan kielen käyttö sanomalehdissä oli rajoitettu 25 prosenttiin. Viime vuosina kulttuurisia vapauksia on hiljalleen palautettu, kun nationalismi on heikentynyt.

[muokkaa] Väestö

Elsassin väkiluku oli vuonna 1999 1 734 145 asukasta. Väestötiheys alueella on 209 as/km², mikä tekee siitä Ranskan eurooppalaisista alueista kolmanneksi tiheimmin asutun. Elsass on Ranskan kasvualueita ja sen väkiluvun arvellaan nousevan noin kahteen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Elsassin puhutuin kieli on ranska. Siellä puhutaan myös Elsassin murretta, joka kuuluu yläsaksalaiseen kieliryhmään ja muistuttaa lähimmin Sveitsin saksaa. Elsassin pohjoisimmissa osissa puhutaan myös frankkilaisia murteita.

Elsass on nopeasti kehittymässä täysin ranskankieliseksi alueeksi. Vanhemmat ihmiset puhuvat elsassia kotonaan, mutta nuoremmat sukupolvet käyttävät ranskaa. Suurin osa alle 30-vuotiaista ei enää ymmärrä elsassia.

Suurin osa Elsassin asukkaista on katolisia, mutta alueella on myös merkittävä protestanttinen vähemmistö.