Suomen presidentinvaali 2006: toisen kierroksen kampanja
Wikipedia
Suomen presidentinvaalin 2006 toisen kierroksen kampanjan käytiin 15. tammikuuta ja 29. tammikuuta 2006 välisenä aikana. Vastakkain olivat pankinjohtaja Sauli Niinistö ja tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ehdokkaan, pääministeri Matti Vanhasen kampanja ryhtyi tukemaan Sauli Niinistöä vaalin toisella kierroksella myös piiritasolla.
SDPn puheenjohtaja Eero Heinäluoma totesi 16. tammikuuta, että tärkeää kampanjassa on se, että hermot Keskustassa pitävät tarkoittaen, ettei Keskustan ja Kokoomuksen porvariyhteistyö presidentinvaalin toisella kierroksella vaikuta SDPn ja Suomen Keskustan hallitusyhteistyöhön.
Vaikka Keskusta tukikin Sauli Niinistön kampanjaa, se ei rahoittanut sitä. Keskusta kehotti jatkamaan vaalityötä ehdokkaan puolesta, mutta ei ottanut sitovasti kantaa siihen, kumpaa ehdokasta. Päätöksen taustalla oli tieto siitä, että Keskustan kenttä oli jakautunut.
[muokkaa] Lopputulos
Tarja Halonen sai alustavan laskennan mukaan 1 630 833 ääntä (51,8 % äänistä) ja Sauli Niinistö 1 517 947 (48,2 % äänistä) [1]. Ennakkoäänistä Halonen sai 53,9 prosenttia, mutta varsinaisen vaalipäivän äänet menivät lähes tasan: Sauli Niinistö sai varsinaisena vaalipäivänä 615 ääntä enemmän kuin Tarja Halonen.
[muokkaa] Ehdokkaiden kannatus mielipidetiedusteluissa
| Kannatus % | YLE 25.-26. 1. 4 | HS 24.–25. 1. 3 | MTV3 16.-18. 1.2 | HS 16.–17. 1. 1 |
|---|---|---|---|---|
| 3 Sauli Niinistö | 45 % | 49 % | 45 % | 47 % |
| 9 Tarja Halonen | 55% | 51 % | 55 % | 53 % |
- 4 Teettäjä Yleisradio, tekijä Taloustutkimus 25.-26. tammikuuta, 1 480 haastateltua, 15% ei ilmaissut kantaansa, virhemarginaali ± 3 prosenttiyksikköä
- 3 Teettäjä Helsingin Sanomat, tekijä Suomen Gallup 24.–25. tammikuuta, 1 300 haastateltua, 310 (24%) ei ilmaissut kantaansa, virhemarginaali ± 3 prosenttiyksikköä
- 2 Teettäjä MTV3, tekijä Research International, 760 haastateltua, 32 prosenttia ei ilmaissut kantaansa, virhemarginaali ± 3,6 prosenttiyksikköä
- 1 Teettäjä Helsingin Sanomat, tekijä Suomen Gallup 16.–17. tammikuuta, ? haastateltua, "lähes viidennes" ei ilmaissut kantaansa, virhemarginaali ± 3 prosenttiyksikköä
[muokkaa] 29. tammikuuta
Tarja Halonen voittaa vaalit 51,8%:n kannatuksella.
[muokkaa] 28. tammikuuta
- Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz tarjoaa kahvit kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle tämän vaalipiirissä Jyväskylän Café Niinistössä ja suorassa radiolähetyksessä toteaa, että Suomeen on syntymässä sinipunan ja punamullan lisäksi keskusta-oikeistolainen hallitusvaihtoehto. Mauri Pekkarinen sanoo radiolähetyksessä kieltäytyvänsä tulemasta valokuvatuksi Sauli Niinistön pahvikuvan rinnalla Pekkarisen tapaan ja ettei hän kaikissa asioissa ole samaa mieltä Niinistön kanssa koskien ulko- tai sisäpolitiikkaa, vaikka hän kuitenkin vakuuttaa äänestävänsä Niinistöä. Tapahtuma uutisoidaan televisiossa puolueiden yhteisymmärryksen hakemiseksi.
[muokkaa] 27. tammikuuta
Viimeisen Suomen Gallupin tekemän mielipidetiedustelun perusteella ei voi arvioida vaalien voittajaa, vaan kumpi tahansa voi voittaa.
- Palkansaajajärjestöjen johtajia, aktiivitoimijoita ja rivijäseniä Niinistön taakse. [2] TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi puolustaa mielipiteenvapautta myös palkansaajille. [3]
- Paavo Väyrynen, joka on kieltäytynyt sanomasta kantaansa, kirjoittaa Suomenmaahan, että kannan voi määritellä sisäpoliittisesti tai ulkopoliittisesti ja ettei kansanäänestyksellä ole suurta merkitystä Suomen liittoutumiskysymyksessä, mikäli ulkopoliittinen johto lähtee sitä määrätietoisesti ajamaan. Väyrysen mukaan äänestäjät kohdallaan määrittelevät, miten painottavat ulko- ja sisäpolitiikan.
- Tarja Halosen kampanja kehottaa olemaan luottamatta mielipidetiedusteluun (jonka mukaan Halosella on 51%:n kannatus) ja samalla kannustaa äänestämään. [4]
- Vuoden 2000 presidenttiehdokas ja SITRAn yliasiamies Esko Aho ilmoittaa kannattavansa Sauli Niinistöä puheenjohtaja Matti Vanhasen suosituksessa sanomalehti Keskipohjanmaan mukaan. [5]
- Helsingin Sanomat julkaisee mielipidetiedustelun, minkä mukaan 51% kannattaa Tarja Halosta ja 49%:ia Sauli Niinistöä virhemarginaalin ollessa +-3%:ia. 24%:ia vastaajista ei ilmaise kantaansa.
[muokkaa] 26. tammikuuta
- YLE TV1:n vaalikeskustelussa puheenaiheiksi nousivat muun muassa suomalainen työ, SAK:n rooli vaaleissa ja Venäjän ilmavoimien sijoittelu Suomen rajan taakse. [6]
- Kansanedustaja Osmo Soininvaara presidenttiehdokkaista; en aio kannattaa julkisesti kumpaakaan. [7]
[muokkaa] 23. tammikuuta
- Tarja Halonen ja Sauli Niinistö olivat kuuntelijoiden tentattavana tunnin ajan YLE Radio 1:n suorassa lähetyksessä. [8]
- Enemmistö RKP:n kansanedustajista Niinistön taakse [9]
- Nokian entinen johtokunnan jäsen ja useita kertoja maailman vaikutusvaltaisimpien naisyritysjohtajien joukkoon äänestetty Sari Baldauf kannattaa Sauli Niinistön valintaa uudeksi tasavallan presidentiksi. [10]
[muokkaa] 22. tammikuuta
- Presidenttiehdokkaat kampanjoivat maakunnissa. Tarja Halonen Lahdessa ja Sauli Niinistö Seinäjoella. [11]
- Eduskunnan puhemies ja SDP:n entinen puheenjohtaja Paavo Lipponen ottaa ensimmäisen kerran näkyvästi kantaa Tarja Halosen ulkopolitiikan puolesta korostaen että presidentinvaali on ulkopoliittinen linjavaali. Paavo Lipponen on kannattajana myös Tarja Halosen tukiryhmän nimilistalla. Kokoomuksen puoluejohtaja Jyrki Katainen hämmästelee Verkkouutisissa Lipposen kannanottoa. [12]
- Sauli Niinistö kiistää Kotkassa kannattaneensa NATO-jäsenyyttä ja toteaa kannattaneensa kansanäänestystä asiasta.
[muokkaa] 21. tammikuuta
- Aamulehti teetti Taloustutkimuksella mielipidemittauksen, jonka mukaan 810 000 äänestäjää ei ole vielä varmoja kannastaan. Melko varmoja on kuitenkin 17%:ia äänioikeutetuista. Täysin vapaita ääniä olisi 120 000, mikä vastaa 3%:ia äänioikeutetuista. Epävarmimpia kannoistaan ovat Matti Vanhasta ensimmäisellä kierroksella äänestäneet sekä Itä- ja Pohjois-Suomen äänestäjät. Taloustutkimus arvioi virhemarginaaliksi +- 3%-yksikköä.
- Köyhien Asialla-puolueen Terttu Savola tukee Sauli Niinistöä presidentiksi, koska nykyinen ei ole hänen mukaansa kiinnittänyt köyhien asemaan riittävästi huomiota. [13]
[muokkaa] 20. tammikuuta
- Suomen Sitoutumattomat ry:n Valkeakoskelainen Teuvo Nieminen kehottaa jäseniä äänestämään Tarja Halosta. Jäsenyhdistys Lappeenrannan Myö -liikkeen puheenjohtaja Timo Hotti toteaa paheksuen, ettei asiaa ole kysytty. Asiasta kehkeytyy verkkokeskustelu. [14] [15]
[muokkaa] 19. tammikuuta
- Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg ilmoittaa kannattavansa tasavallan presidentiksi Tarja Halosta ja ettei Vihreällä liitolla ole virallista presidenttiehdokasta toiselle kierrokselle. Hänen valintansa syy on ehdokkaiden eroavat näkemykset Natosta, mm. se, että NATO-jäsenyys lisäisi poliittista painostusta Hollannin tapaan Suomessa [16].
- Myöhemmin Vihreän liiton kansanedustajista ja europarlamentaarikoista Halosen tukijoiksi ilmoittautuivat Satu Hassi, Rosa Meriläinen, Janina Andersson, Oras Tynkkynen ja Erkki Pulliainen. Puolue ei ole ottanut virallista kantaa kummankaan ehdokkaan puolesta.
- Suomen Gallupin mielipidetiedustelun mukaan Halosen kannatus on 53% ja Sauli Niinistön 47%:ia. [18]
- Vielä tammikuun alussa Halosen kannatus toiselle kierrokselle oli 60%:ia. Keskustalaiset Matti Vanhasta kannattaneet ovat ryhtyneet pääosin kannattamaan Sauli Niinistöä.
- Tarja Halosen tukiryhmän listalla ei ole hänen edeltäjiensä Martti Ahtisaaren tai Mauno Koiviston nimeä, ei myöskään Halosen Suomen pankin johtajaksi nimittämän entisen eurokomissaari Erkki Liikasen nimeä. Rouva Tellervo Koivisto sen sijaan on Tarja Halosen tukiryhmän nimilistalla niin kuin eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ja rouva Päivi Lipponen ovat tukiryhmässä mukana.
- Suomen keskustanaisten puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki ilmoitti kannattavansa Sauli Niinistöä eikä koe sukupuolen olevan este tasa-arvolle.
- Turun Sanomien ovensuukysely (vastausprosentti 61 %) antoi tulokseksi 53%:n kannatuksen Tarja Haloselle ja 47%:n kannatuksen Sauli Niinistölle Varsinais-Suomessa.
| Kannatus % | TS 18. 1. 1 |
|---|---|
| 3 Sauli Niinistö | 47 % |
| 9 Tarja Halonen | 53 % |
- 1 Teettäjä Turun Sanomat, tekijä Turun Sanomat, 1000 haastateltua, 39 prosenttia ei ilmaissut kantaansa, virhemarginaala ei arvioitu ± -prosenttiyksikköinä. Haastattelupaikat Loimaa, Naantali, Turku, Salo ja Uusikaupunki. [19]
[muokkaa] 18. tammikuuta
- Sauli Niinistö epäilee Markku J. Jääskeläistä vääristelystä. Niinistön mukaan Jääskeläinen oli väittänyt televisiossa, että Sauli Niinistö olisi valtiovarainministerinä esittänyt kirjastomaksuja.
- Minä en ole koskaan esittänyt kirjaston palvelumaksua. En ikinä valtiovarainministerinä tehnyt siitä, lausui Niinistö.
- Niinistön mukaan Jääskeläinen on jäänyt kiinni masinoinnista myös ennen 1999 eduskuntavaaleja, jolloin tämä kävi kampanjaa aiheella Mitä Iiro Viinanen Pohjolassa tänään, sitä Niinistö huomenna hallituksessa. Lisäksi Niinistö toteaa, että Halosta ulkoministeriaikoina kiinnosti vain Berliinin ja Canberran ylikalliiden suurlähetystöjen rakentaminen, kun samaan aikaan kotimaassa leikattiin sosiaaliturvaa.
- Tarja Halonen ihmettelee Matti Vanhasen tukea Sauli Niinistölle, koska hänen mielestään ulkopoliittiset linjaukset ovat yhtenäiset. [20]
- MTK:n pää-äänenkannattaja Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa etusivullaan:"Valtaosa viljelijöistä tukee nyt Niinistön valintaa." [21]
- Tarja Halonen ja Sauli Niinistö kävivät YLE 1:lla ensimmäisen toisen vaalikierroksen väittelynsä.
- Keskustapuolueen entinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja puolustusministeri sekä maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa ilmoitti Suomen Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaassa 18. tammikuuta 2006, että hän äänestää Tarja Halosta siksi, että kunnioittaa Suomen Keskustan puoluekokouspäätöstä (sotilaallisesta) liittoutumattomuudesta.
[muokkaa] 17. tammikuuta
- Tarja Halosen kampanjapäällikkö Markku J. Jääskeläinen kiistää ProKarelian verkkosivuilla ja muuallakin verkossa esitetyn näkemyksen, minkä mukaan Tarja Halonen piti vappuna 1976 puheen, minkä mukaan Suomelle olisi siunaus liittyä Neuvostoliittoon. Puheen on sanottu olleen painettuna Tiedonantaja-lehteen, Kansan Uutiset-lehteen, Karjala (lehti)-lehteen tai neuvostoliittolaiseen Izvestija-lehteen. [22]
- Myös Sauli Niinistön kampanjapäällikön ja Kokoomuksen puoluesihteerin Harri Jaskarin nimellä on Suomi24.fi :ssä viesti, minkä mukaan asiassa ei ole perää ja että tekstiviestiä, missä tästä kerrotaan ei pidä laittaa perättömänä eteenpäin. Myöhemmin Suomi24.fi :stä Jaskarin nimellä ollut viesti poistetaan. Asian perättömyydestä tiedotettiin myös Niinistön tukiryhmän sähköpostijakelulistalla.
- Suomen Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas toteaa Keskustan verkkosivuilla, että presidenttiehdokkaiden maaseutumyönteisyyden on heijastuttava myös päätöksiin. [23]
[muokkaa] 16. tammikuuta
- Suomen Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia esiintyi aamutelevisiossa yhdessä kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa, joka vakuutti hyvää sinivihreää yhteistyötä. Lankia toivoi, että Sauli Niinistö tarkentaisi turvallisuuspoliittista kantaansa.
- Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja esittää verkkosivuillaan ( www.tuomioja.org ), että monelle keskustalaiselle ulkopoliittisesti ehkä Halosen linja on läheisempi. Ulkopoliittisen johdon muodostavat ulkoasiainministeri ja tasavallan presidentti, mutta pääministeri johtaa Eurooppa-politiikaksi kuuluvaa valmistelua myös niiden asioiden kohdalta, mitkä sivuavat ulkopolitiikkaa maan suhteissa Euroopan unionin välityksellä kolmansiin maihin.
- Tuomiojan mukaan:
- "Jos vastakkainasettelujen aika kuulemma on ohi, niin sen kanssa ei kovin hyvin istu nyt arvoonnostettu porvarillinen yhteistyö. Saman havainnon tehnee myös keskustalaisten selvä enemmistö, jotka hyvin tietävät Halosen arvojen ja ulkopolitiikan olevan lähempänä heitä kuin kovan oikeiston edustajan. Halosen kannattajien tulee nyt toimia niin, ettei nykyiselle eikä tulevalle hallitusyhteistyölle tehdä vahinkoa."
- Suomen Keskustan vaikutusvaltaisena ideologina pidetty Ilkka-lehden päätoimittaja Kari Hokkanen kommentoi pääkirjoituksessaan muodostunutta tilannetta historian perusteella ja toivoo Sauli Niinistön muistelevan asioita kuuden vuoden taakse.
- II opetusministeri Tanja Karpela ilmoittaa kannattavansa Sauli Niinistöä presidentinvaalin toisella kierroksella. Niinistö ja Karpela ovat olleet kihloissa. [24]
[muokkaa] 15. tammikuuta
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos selviää ja Matti Vanhanen sanoo äänestävänsä toisella kierroksella Sauli Niinistöä. Lisäksi hän ilmoittaa, että Suomen Keskustan ja Kansallisen Kokoomuksen sopimus siitä, että ensimmäisen kierroksen hävinnyt antaa toiselle kampanjatukea toisella kierroksella pätee.
