Suomen presidentinvaali 2006

Wikipedia

Suomen presidentinvaalissa 2006 Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelleen Suomen presidentiksi 2006–2012. Vaali järjestettiin suorana kansanvaalina. Ensimmäinen kierroksen äänestyspäivä oli 15. tammikuuta. Tällöin eniten ääniä saivat Halonen, 46 prosenttia, ja Sauli Niinistö, 24 prosenttia. Toisen kierroksen äänestyspäivä oli 29. tammikuuta, jolloin Halonen sai 52 prosenttia äänistä.

Sisällysluettelo 1 Tulokset 1.1 Ensimmäinen kierros 1.2 Toinen kierros 2 Vaalin ehdokkaat 3 Toinen vaalikierros 3.1 Keskusta ja Kokoomus yhteistyöhön vaalin toisella kierroksella 3.2 Halosen kampanja keskittyi maaseudun naisiin 3.3 Pudonneilta ehdokkailta siirtyvät äänestäjät ratkaisivat lopputuloksen 4 Ensimmäisen vaalikierroksen teemoja — NATO ja presidentin valtaoikeudet 5 Ensimmäisen vaalikierroksen kampanjat 5.1 Bjarne Kallis 5.2 Sauli Niinistö 5.2.1 Niinistön kymmenen vahvinta kannatuskuntaa 5.2.2 Niinistön kymmenen heikointa kannatuskuntaa 5.3 Timo Soini 5.4 Heidi Hautala 5.5 Henrik Lax 5.6 Matti Vanhanen 5.6.1 Vanhasen kymmenen vahvinta kannatuskuntaa 5.6.2 Vanhasen kymmenen heikointa kannatuskuntaa 5.7 Arto Lahti 5.8 Tarja Halonen 5.8.1 Halosen kymmenen vahvinta kannatuskuntaa 5.8.2 Halosen kymmenen heikointa kannatuskuntaa 5.9 Ehdokkaiksi julkisesti yrittäneitä 6 Mielipidetiedustelut ja vaalitulokset 6.1 Toisen kierroksen mielipidetiedustelut 6.2 Ovensuukyselyt 6.3 Ensimmäisen kierroksen mielipidetiedustelut 6.4 Mielipidemittaukset ennen ensimmäistä kierrosta 6.5 Analyysiä ensimmäisen kierroksen ennakkoäänistä 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla 8.1 Ehdokkaiden kampanjasivustot 8.2 Vaalikoneita

[muokkaa] Tulokset

[muokkaa] Ensimmäinen kierros

Tarkastuslaskennan tulos^[1]:

ehdokas	asettanut puolue	ennakkoäänet	vaalipäivän äänet	äänet yhteensä	%
Tarja Halonen	SDP	636 143 (49,4 %)	760 887 (44,0 %)	1 397 030	46,3
Sauli Niinistö	Kokoomus	281 901 (21,9 %)	443 965 (25,7 %)	725 866	24,1
Matti Vanhanen	Keskusta	258 034 (20,0 %)	303 956 (17,6 %)	561 990	18,6
Heidi Hautala	Vihreät	31 406 (2,4 %)	73 842 (4,3 %)	105 248	3,5
Timo Soini	PS	33 275 (2,6 %)	70 217 (4,1 %)	103 492	3,4
Bjarne Kallis	KD	23 009 (1,8 %)	38 474 (2,2 %)	61 483	2,0
Henrik Lax	RKP	17 654 (1,4 %)	31 049 (1,8 %)	48 703	1,6
Arto Lahti	(val.yhd.)	5 810 (0,5 %)	7 179 (0,4 %)	12 989	0,4

Äänioikeutettuja presidentinvaalissa oli 4 272 537 ja äänestysaktiivisuus kotimaassa 73,9 prosenttia (kokonaisuudessaan 70,8 prosenttia). Hyväksyttyjä ääniä annettiin 3 016 801. Ääniä hylättiin 8 805, mikä oli 0,3 prosenttia annetuista äänistä.

[muokkaa] Toinen kierros

Tarkastuslaskennan tulos^[2]:

ehdokas	asettanut puolue	ennakkoäänet	vaalipäivän äänet	äänet yhteensä	%
Tarja Halonen	SDP	786 035 (53,9 %)	844 945 (50,0 %)	1 630 980	51,8
Sauli Niinistö	Kokoomus	672 288 (46,1 %)	846 045 (50,0 %)	1 518 333	48,2

Äänioikeutettuja presidentinvaalissa oli 4 272 537 ja äänestysaktiivisuus kotimaassa 77,2 prosenttia (kokonaisuudessaan 74,0 prosenttia). Hyväksyttyjä ääniä annettiin 3 149 313. Ääniä hylättiin 14 354, mikä oli 0,5 prosenttia annetuista äänistä.

[muokkaa] Vaalin ehdokkaat

Ehdokasasettelun vahvisti muodollisesti Helsingin vaalipiirilautakunta 15. joulukuuta. Ehdokkaiden äänestysnumerot ja puolueet:

2 Bjarne Kallis, Suomen Kristillisdemokraatit
3 Sauli Niinistö, Kansallinen Kokoomus
4 Timo Soini, Perussuomalaiset
5 Heidi Hautala, Vihreä Liitto
6 Henrik Lax, Ruotsalainen Kansanpuolue
7 Matti Vanhanen, Suomen Keskusta
8 Arto Lahti, valitsijayhdistys (*)
9 Tarja Halonen, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (**)

(*) Professori Arto Lahden asetti ehdokkaaksi valitsijayhdistys, joka keräsi yli 20 000 kannatuskorttia 22. marraskuuta 2005 mennessä.

(**) Halonen ei muodollisesti ollut Vasemmistoliiton ehdokas, mutta puolue sopi tukevansa hänen uudelleenvalintaansa.

[muokkaa] Toinen vaalikierros

[muokkaa] Keskusta ja Kokoomus yhteistyöhön vaalin toisella kierroksella

Suomen Keskusta ja Kansallinen Kokoomus sopivat vuonna 2005, että ensimmäisellä kierroksella hävinneen puolueen kampanjakoneisto siirtyy toiselle kierrokselle selviytyneen ehdokkaan taakse.

Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen lupasikin heti vaalituloksen selvittyä kampanjatukea Sauli Niinistölle. Myös Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen korosti vaalivalvojaisissa yhteistyötä Keskustan kanssa.

Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia ilmoitti vaalipäivää seuraavassa televisiohaastattelussa, jossa myös Jyrki Katainen oli läsnä, että keskustalaiset voisivat toivoa Sauli Niinistöltä tarkennuksia liittoutumattomuuteen. Niinistö oli ilmoittanut viimeisessä ensimmäisen kierroksen televisiotentissä yhtyvänsä vaatimukseen siitä, että NATO-jäsenyydestä järjestettäisin neuvoa-antava kansanäänestys. Lisäksi Lankian mielestä monet keskustalaiset vierastavat sanaa porvari (niin sanottu porvariyhteistyö), koska he tuntevat olevansa useissa tapauksissa keski- tai pienituloista tavallista väkeä, vaikkakaan eivät ole sosialisteja.

[muokkaa] Halosen kampanja keskittyi maaseudun naisiin

SDP:n johtama kampanja keskittyy maaseudun naisiin, joiden uskotaan ajattelevan niin, että sukupuolella on suuri merkitys presidenttiä valittaessa. Halosen toisen kierroksen kampanja alkoi Vanhasen kotikunnasta Nurmijärveltä.

SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma kommentoi puolueen historian parasta tulosta presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella korostaen, että tärkeintä on se, että Suomen Keskustan hermo pitää tarkoittaen sitä, ettei presidentinvaali vaikuta Suomen nykyiseen eikä tulevaan hallituspolitiikkaan. [3]

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja houkutteli keskustalaisia verkkosivuillaan [4] seuraavasti: "Jos vastakkainasettelujen aika kuulemma on ohi, niin sen kanssa ei kovin hyvin istu nyt arvoonnostettu porvarillinen yhteistyö." Toisaalta vastaavaa kritiikkiä on esitetty myös SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteistyöstä.

Verkkoympäristössä ja tekstiviesteinä levisi siteeraus Karjala-lehdessä julkaistuksi väitetystä vappupuheessa, jossa Halonen olisi muka esittänyt vappuna 1976 Suomen liittämistä Neuvostoliittoon. ProKarelia korjasi tiedottamansa virheeksi. Iltapäivälehdet osoittivat pian väitteen perättömäksi. Halonen itse totesi: "Jos 1970-luvulla sosiaalidemokraattinen SAK:n lakimies olisi pitänyt sellaisen vappupuheen, niin se työsuhde olisi jäänyt aika lyhyeksi."

Viikolla kolme kierteli tekstiviestejä, joiden mukaan Patmos Lähetyssäätiön Leo Meller oli saanut haltuunsa asiakirjan, jonka mukaan Halonen oli EU:ssa allekirjoittanut Jerusalemin itäpuolen palestiinalaisille luovuttavan sopimuksen. Meller kiisti väitteen todenperäisyyden.

[muokkaa] Pudonneilta ehdokkailta siirtyvät äänestäjät ratkaisivat lopputuloksen

Ensimmäisellä kierroksella pudonneista ehdokkaista Heidi Hautala ja Timo Soini sanoivat, etteivät aio "testamentata" ääniään kenellekään.

Vanhanen ja Bjarne Kallis ilmoittivat äänestävänsä Niinistöä. Myös Henrik Lax ilmoitti suoraan äänestävänsä porvarillista ehdokasta eli Niinistöä. Lisäksi Arto Lahti antaa täyden tukensa toisella kierroksella Niinistölle.

Pudonneista ehdokkaista kukaan ei sanonut tukevansa Halosen uudelleenvalintaa.

[muokkaa] Ensimmäisen vaalikierroksen teemoja — NATO ja presidentin valtaoikeudet

Vaalin suurimmat teemat olivat NATO-jäsenyys ja presidentin valtaoikeudet. Kun huomattavan osan suomalaisista todettiin pitävän tasavallan presidenttiä edelleen vahvana Suomen ulkopoliittisena johtajana, keskustelu alkoi sen jälkeen painottua Suomen liittoutumattomuuteen ja mahdollisiin liittoutumistarpeisiin.

Vaalikampanjoiden alkuvaiheessa keskusteltiin enemmän presidentin valtaoikeuksista ja siitä, onko presidentti edelleen kiistattomasti Puolustusvoimien ylipäällikkö, joka vastaa sodasta ja rauhasta yhdessä eduskunnan kanssa vai onko tämä tehtävä jäämässä Euroopan unionin integraation vuoksi enenevässä määrin hallitusta johtavalle pääministerille. Erityisesti Hautala ja Niinistö korostivat voimakkaasti sitä, että presidentin pitäisi johtaa arvovallalla, nostamalla rohkeasti keskustelunaiheeksi erilaisia kauaskantoisia aiheita muun muassa Suomen ja maailman tulevaisuuden ongelmista, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

Kun ilmeni yhä selvemmin, että suuri osa äänestäjistä pitää tasavallan presidentin tehtävänä ennen kaikkea ulkopolitiikkaa ja että ylipäällikön tehtävä pitää säilyttää, alkoi kampanjoissa painottua Suomen suhtautuminen Euroopan unionin taistelujoukkoihin ja niiden mahdolliseen käyttämiseen Nato Response Forcen tukena. Keskustelu ohjautui myös Suomen NATO-jäsenyyteen, jota vaalikeskusteluissa vastusti voimakkaimmin Soini ja kannatti voimakkaimmin Lax. Muut perustelivat epäröiviä ja jarruttavia mielipiteitään vedoten pääasiassa Suomen turvallisuuspoliittiseen selontekoon, eduskunnan ja kansan tahtoon sekä Yhdysvaltain vahvaan rooliin järjestössä.

Vanhanen ja Halonen korostivat viimeisessä televisiotentissä sitä, ettei päätöstä NATO-jäsenyydestä tee presidentti, vaan eduskunta ja että hallitus noudattaa vuoden 2004 turvallisuuspoliittista selontekoa ja että liittoutumista käsitellään uudelleen vuoden 2008 turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

Niinistön mielestä NATO toisi turvallisuustakuun, joka Euroopan unionilta jäi Suomen osalta järjestämättä siksi, että perustuslakisopimus jäi kansanäänestyksillä hyväksymättä Ranskassa ja Alankomaissa ja prosessi pysähtyi. Niinistö ei presidenttinä vastustaisi lähenemistä eurooppalaisemman NATOn suuntaan, mutta korosti, että päätöksen asiasta tekee eduskunta, koska se on kansallinen asia.

Vaalituloksen selviämisen jälkeen Suomen mahdollisesta liittymisestä NATOon Niinistö mainitsi lisäksi, että hän kannattaa aktiivista taloudellista ja muuta yhteistyötä myös Venäjän kanssa ja että Suomen pitää hoitaa suhteensa Venäjään Euroopan unioninkin kautta.

[muokkaa] Ensimmäisen vaalikierroksen kampanjat

Useissa kampanjoissa pyrittiin perinteisen varovaisiin kampanjoihin verrattuna suhteellisen suureen räväkkyyteen ja yllättävyyteen.

[muokkaa] Bjarne Kallis

Kampanjan tunnus: "Äänesi on Kallis"

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Bjarne Kallis korosti kristillisten arvojen merkitystä Pohjoismaisen hyvinvoinnin pohjana. Kallis oli liikkeellä alle 100 000 euron budjetilla.

Toisella kierroksella Kallis sanoi äänestävänsä Niinistöä.

• Bjarne Kalliksen kampanjasivut

[muokkaa] Sauli Niinistö

Kampanjan tunnus: "Työväen presidentti"

Kansallisen Kokoomuksen Sauli Niinistö julistautui vaalimainoksissaan keskiviikkona 26. lokakuuta 2005 työväen presidentiksi näkyvällä mainosiskulla lehdissä ja televisiomainoksella. Niinistö korosti vastakkainasettelun olevan ohi työelämässä ja Suomen olevan suomalaisten yhteinen yritys. Niinistö on toiminut Euroopan investointipankin varapääjohtajana.

Niinistö korosti kampanjassaan myös turvallisuuden merkitystä, mutta ilmoitti parhaiten suomalaisille sopivan eurooppalaisen turvallisuuden, jonka eteen ei ole tehty tarpeeksi töitä. Niinistön mukaan ilmastonmuutos on maailman riskienhallinnan tärkein kysymys ja sanoo suomalaisella ympäristöteknologialla olevan paljon annettavaa. [5]

Niinistön kirjoittama kirja Viiden vuoden yksinäisyys julkaistiin ennen vaalikampanjan alkua. Kyseinen teos tarkastelee Suomen poliittista historiaa muutamia vuosia presidentinvaaleista taaksepäin, mutta se ei ollut varsinainen vaalikirja. Niinistön vaalibudjetti oli 1,3 miljoonaa euroa, josta pääosa oli ylimääräistä presidentinvaaleihin myönnettyä puoluetukea.

Niinistö sai Keskustan Matti Vanhasen kampanjakoneistolta tukea toista kierrosta varten ja Vanhanen itsekin ilmoitti äänestävänsä Niinistöä.

• Sauli Niinistön kampanjasivut

[muokkaa] Niinistön kymmenen vahvinta kannatuskuntaa

Vaalituloksia^[6]:

kunta	vaalipiiri	äänet	%
Kauniainen	Uusimaa		50,2
Espoo	Uusimaa		42,2
Salo	Varsinais-Suomi		36,9
Merimasku	Varsinais-Suomi		34,5
Naantali	Varsinais-Suomi		34,2
Halikko	Varsinais-Suomi		33,4
Muurla	Varsinais-Suomi		33,2
Kirkkonummi	Uusimaa		33,1
Pirkkala	Pirkanmaa		33,0
Särkisalo	Varsinais-Suomi		32,9

[muokkaa] Niinistön kymmenen heikointa kannatuskuntaa

Vaalituloksia^[7]:

kunta	vaalipiiri	äänet	%
Kökar	Ahvenanmaa		3,6
Kestilä	Oulu		4,9
Ullava	Vaasa		5,3
Rautavaara	Pohjois-Savo		5,5
Kumlinge	Ahvenanmaa		5,8
Halsua	Vaasa		5,9
Närpiö	Vaasa		6,0
Saltvik	Ahvenanmaa		6,1
Brandö	Ahvenanmaa		6,2
Rantsila	Oulu		6,3

[muokkaa] Timo Soini

Kampanjan tunnus: "Oikea mies presidentiksi"

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puheenjohtaja Timo Soinin tärkeimpiä vaaliteemoja olivat EU-vastaisuus ja Suomen itsenäisyys. Hän vaati kansanäänestystä Euroopan unionin jäsenyydestä ja eroa siitä kansanäänestyksen tuloksen perusteella. Timo Soini vastusti selkeästi myös Suomen Nato-jäsenyyttä ja pakkoruotsia.

Soini on sanonut Arto Lahden tapaan, että Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen. Soinin vaalikampanjaan kuluu rahaa alle 100 000 euroa, mistä 40 000 euroa suoraa parlamentaarista tukea. Yleisradion haastattelussa Soini mainitsi tavoitteekseen 8 prosentin kannatuksen, millä puoluetta vietäisiin eteenpäin. Soinilla oli kannatusta EU:n vastustajien lisäksi myös maataloustuloratkaisuihin pettyneissä maanviljelijöissä.

Soini ei testamentannut äänestäjiensä ääniä toiselle kierrokselle.

• Timo Soinin kampanjasivut

[muokkaa] Heidi Hautala

Kampanjan tunnus: "Kansalaisten puolustusvoima"

Vihreän Liiton kansanedustaja Heidi Hautala ilmoitti kampanjassaan tahtovansa "kansalaisten puolustusvoimaksi". Hän kritisoi myös presidentin valtaoikeuksia ja halusi vähentää niitä parlamentarismin hyväksi. Hautalan kampanjabudjetti oli 180 000 euroa. Hautala oli ehdokkaana presidentinvaaleissa jo vuonna 2000.

Hautala ei testamentannut äänestäjiensä ääniä toiselle kierrokselle.

• Heidi Hautalan kampanjasivut

[muokkaa] Henrik Lax

Kampanjan tunnus: "Vision, mod, tolerans — Parempi Suomi"

Ruotsalaisen Kansanpuolueen europarlamentaarikko Henrik Lax nosti teemoikseen suvaitsevaisuuden, rauhan edistämisen, pohjoismaisten siteiden vahvistamisen, EU:n vahvistamisen ja liittymisen NATO:on.

Puolueen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam tuki Laxia, vaikka hän itse ministerinä kannattaa eduskunnan hyväksymää turvallisuuspoliittista selontekoa toistaiseksi jatkuvasta sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Laxin kampanjabudjetti oli noin 200 000 euroa.

Lax sanoi äänestävänsä toisella kierroksella Niinistöä. Presidentinvaalissa vuonna 1994 monet keskustalaiset ryhtyivät tukemaan RKP:n Elisabeth Rehniä SDP:n Martti Ahtisaaren ollessa toisena ehdokkaana. Vastaavasti vuonna 2000 monet RKP:n tunnetut henkilöt tukivat Keskustan Esko Ahoa presidentiksi toisen ehdokkaan ollessa SDP:n Tarja Halonen.

Kuitenkin esimerkiksi RKP:n pitkän linjan kansanedustaja Eva Biaudet ilmoitti tukevansa toisella kierroksella Halosta. 20. tammikuuta Biaudet sanoi Hufvudstadsbladetissa, että "elämänkatsomukselliset ja inhimilliset kysymykset ratkaisevat, ja silloin valinta on Tarja Halonen”. Näin ollen RKP oli puolueena jakautunut näissä vaaleissa.

• Henrik Laxin kampanjasivut

[muokkaa] Matti Vanhanen

Kampanjan tunnus: "Vihreä tuuli"

Suomen Keskustan puheenjohtajan ja pääministeri Matti Vanhasen kampanjasisältö julkistettiin lauantaina 29. lokakuuta 2005. Kampanjan otsikkona oli "Vihreä tuuli".

Vanhasta henkilönä yritti tehdä tunnetuksi Timo Laaninen, joka poliittisena toimittajana kirjoitti Vanhasesta kirjan Se on ihan Matti. Vanhanen kirjoitti myös virallisen vaalikirjan Vaikeita valintoja. Vanhasen vaalibudjetti on ehdokkaista suurin, noin 1,5 miljoonaa euroa, josta pääosa oli ylimääräistä presidentinvaaleihin myönnettyä puoluetukea.

Vanhanen ilmoitti itse äänestävänsä toisella kierroksella Sauli Niinistöä. Myös Vanhasen kampanjakoneisto ryhtyi tukemaan Niinistöä Kansallisen Kokoomuksen ja Keskustan vuosi sitten sopimalla tavalla. Vanhanen itse ei osallistunut kampanjatyöhön muulla tavalla kuin äänestämällä Niinistöä.

• Matti Vanhasen kampanjasivut

[muokkaa] Vanhasen kymmenen vahvinta kannatuskuntaa

Vaalituloksia^[8]:

kunta	vaalipiiri	äänet	%
Kortesjärvi	Vaasa		64,7
Merijärvi	Oulu		64,2
Ullava	Vaasa		62,5
Kestilä	Oulu		62,0
Halsua	Vaasa		60,9
Perho	Vaasa		59,6
Lappajärvi	Vaasa		59,1
Alavieska	Oulu		58,3
Lehtimäki	Vaasa		57,8
Evijärvi	Vaasa		57,4

[muokkaa] Vanhasen kymmenen heikointa kannatuskuntaa

Vaalituloksia^[9]:

kunta	vaalipiiri	äänet	%
Kökar	Ahvenanmaa		1,5
Lemland	Ahvenanmaa		2,1
Maarianhamina	Ahvenanmaa		2,4
Sottunga	Ahvenanmaa		2,9
Jomala	Ahvenanmaa		3,3
Saltvik	Ahvenanmaa		3,7
Eckerö	Ahvenanmaa		4,7
Tammisaari	Uusimaa		5,5
Dragsfjärd	Varsinais-Suomi		5,6
Finström	Ahvenanmaa		5,7

[muokkaa] Arto Lahti

Kampanjan tunnus: "Arto Lahti osaa ja uskaltaa"

Sitoutumaton professori Arto Lahti nosti vaaliteemoikseen pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamisen, vahvan moraalin tuomisen politiikkaan, Karjalan palauttamisen ja muut Suomen historian kipupisteiksi sanomansa aiheet kuten sotasyyllisten ja asekätkijöiden tuomiot, ylivelkaantuneiden aseman korjaamisen, lasten, perheiden, naisten ja miesten oikeuksien turvaamisen sekä avoimen keskustelu Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta.

Lahti kampanjoi Ukrainan oranssin vallankumouksen värillä, mutta hänen tavaramerkikseen muodostui kuitenkin TV-väittelyissä hänen paidankauluksissaan käyttämänsä klassiset rusetit. Koska Lahti ei saanut taustapuolueen puuttumisen vuoksi valtiollista puoluetukea, hän joutui keräämään noin 10 000 euron kampanjarahat itse.

Lahden mukaan hänet hiljennettiin useissa vaalitenteissä ja -paneeleissa sekä koneellisesti että suullisesti, minkä vuoksi hän vaati television vaalitentteihin ulkomaalaisia vaalitarkkailijoita ^[10]. Ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen Lahti kertoi jatkavansa todennäköisesti politiikassa, ja vaalien toisella kierroksella hän liittyi tukemaan Niinistön kampanjaa.

• Arto Lahden kampanjasivut

[muokkaa] Tarja Halonen

Kampanjan tunnus: "Koko kansan presidentti"

SDP:n presidenttiehdokas ja istuva presidentti Tarja Halonen lähti vaalitaistoon sloganilla "Tasavallan presidentti". Kampanjassa pyrittiin korostamaan Halosen tavallisuusimagoa ja sitä, että jatketaan vanhaan tapaan. Halonen penäsi "kuluttajansuojaa" kaikkiin vaalilupauksiin. Syksyllä 2005 ilmestyi Hannu Lehtilän kirja Tarja Halonen — yksi meistä, joka Lehtilän mukaan ei ollut vaalikirja.

SDP:n kampanjatoimistosta ehdittiin ilmoittaa, että valtion varojen säästämiseksi kannattaisi äänestää Halosta suoraan ensimmäisellä eikä vasta toisella kierroksella, koska toisen kierroksen järjestäminen maksaa valtiolle noin 7 miljoonaa euroa. Halonen sai humoristista tukea kampanjaansa myös yhdysvaltalaiselta talk-show-isännältä Conan O'Brienilta. Halosen vaalibudjetti oli noin 1,3 miljoonaa, josta pääosa oli ylimääräistä presidentinvaaleihin myönnettyä puoluetukea.

Halonen sai eniten ääniä presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella ja meni Niinistön kanssa toiselle kierrokselle.

• Tarja Halosen kampanjasivut

[muokkaa] Halosen kymmenen vahvinta kannatuskuntaa

• Vaalituloksia^[11]:

kunta	vaalipiiri	äänet	%
Kökar	Ahvenanmaa		75,9
Lemland	Ahvenanmaa		74,5
Saltvik	Ahvenanmaa		73,8
Eckerö	Ahvenanmaa		72,4
Hammarland	Ahvenanmaa		72,3
Kumlinge	Ahvenanmaa		72,3
Finström	Ahvenanmaa		70,5
Jomala	Ahvenanmaa		69,4
Geta	Ahvenanmaa		69,2
Maarianhamina	Ahvenanmaa		68,6

[muokkaa] Halosen kymmenen heikointa kannatuskuntaa

Vaalituloksia^[12]:

kunta	vaalipiiri	äänet	%
Ullava	Vaasa		16,3
Halsua	Vaasa		18,4
Kortesjärvi	Vaasa		19,5
Veteli	Vaasa		19,7
Lappajärvi	Vaasa		19,8
Alahärmä	Vaasa		21,0
Kauniainen	Uusimaa		21,4
Lohtaja	Vaasa		21,4
Ylihärmä	Vaasa		21,5
Kaustinen	Vaasa		21,9

[muokkaa] Ehdokkaiksi julkisesti yrittäneitä

Vasemmistolainen Ilkka Tillanen yritti ehdokkaaksi valitsijayhdistys Utopia 2006:n avulla, mutta kannattajakortteja kerättiin tukijoukon mukaan vain 15 440, eikä hän siis voinut osallistua itse vaaliin, koska kortteja olisi tarvittu vähintään 20 000. Tillanen kannattajineen katsoi, että Vasemmistoliiton mentyä vaaleissa käytännössä suoraan Halosen taakse, vaaleista puuttui aidosti vasemmistolainen vaihtoehto. Tillanen kertoi jälkeenpäin, ettei hän aktiivisesti pyrkinytkään presidentiksi, vaan vain ehdokkaaksi voidakseen ottaa julkisesti kantaa.

RKP:n presidenttiehdokkaasta käytiin aikoinaan jäsenäänestys, jossa Lax voitti Eva Biaudet'n.

Tony Halme julisti aikoinaan alkavansa Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi, mutta puolueen ehdokkaaksi valittiin Timo Soini.

[muokkaa] Mielipidetiedustelut ja vaalitulokset

[muokkaa] Toisen kierroksen mielipidetiedustelut

Kannatus %	YLE 25.-26. 1. 5	MTV3 18.-25. 1.4	HS 24.–25. 1. 3	MTV3 16.-18. 1.2	HS 16.–17. 1. 1
3 Sauli Niinistö	45 %	45 %	49 %	45 %	47 %
9 Tarja Halonen	55 %	55 %	51 %	55 %	53 %

[muokkaa] Ovensuukyselyt

Kannatus %	TS 18. 1. 1
3 Sauli Niinistö	47 %
9 Tarja Halonen	53 %

• ¹ Teettäjä ja tekijä Turun Sanomat, 1 000 haastateltua, 39 prosenttia ei ilmaissut kantaansa, virhemarginaalia ei arvioitu ±-prosenttiyksikköinä. Haastattelupaikat Loimaa, Naantali, Turku, Salo ja Uusikaupunki. [13]

[muokkaa] Ensimmäisen kierroksen mielipidetiedustelut

Kannatus %	Vaali 15. 1. 1	Ennakko- äänestys 4-5. ja 7. 1. 2	YLE 10.–11. 1. 3	MTV3 viikot 52, 1 ja 2 4	HS 5.–7. 1. 5	HS 27.–29. 12. 6	AL 12.–29. 12. 7	HS 7.–17. 12. 8	YLE 9. 12. 9	HS 11/05 10	YLE 11/05 11
2 Bjarne Kallis	2,0	1,8	1	1	2	2	1,4	2	1	1	1
3 Sauli Niinistö	24,1	21,9	20	19	21	20	20,3	20	18	24	19
4 Timo Soini	3,4	2,6	4	3	3	2	1,4	2	1	1	1
5 Heidi Hautala	3,5	2,4	4	3	3	2	2,3	2	2	3	1
6 Henrik Lax	1,6	1,4	1	1	1	1	1,0	1	1	1	1
7 Matti Vanhanen	18,6	20,0	18	17	18	18	16,5	19	19	18	15
8 Arto Lahti	0,4	0,5	1	<1	<1	1	0,9	1
9 Tarja Halonen	46,3	49,4	52	55	51	54	56,2	55	58	52	61

Prosenttiosuuksien summat voivat ylittää 100 pyöristysten vuoksi.

[muokkaa] Mielipidemittaukset ennen ensimmäistä kierrosta

Mielipidetiedustelujen mukaan Tarja Halonen johti pitkään presidentivaalikamppailua. Kuitenkin vaalin lähestyessä Halosen suosio näytti jatkuvasti vähentyvän. Toisaalta MTV3:n tutkimus, joka tehtiin kolmen eri viikon aikana, ei näyttänyt Halosen kannatuksen muuttuneen koko tänä aikana.

Mittausten valossa olisi ollut mahdollista, että Halonen olisi saanut ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä. Joulukuisten mittausten mukaan hän olisi myös voittanut toisella kierroksella kumman tahansa silloisista potentiaalisista vastaehdokkaistaan, Matti Vanhasen tai Sauli Niinistön, noin 65 prosentin ääniosuudella vastustajan 35 prosenttia vastaan.

Mielipidemittaukset osoittautuivat ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä loppujen lopuksi hyvin epäluotettaviksi, koska kantaansa vaalipäivään asti harkinneet aiheuttivat merkittäviä muutoksia Niinistön eduksi ja Haloselle epäedullisesti.

[muokkaa] Analyysiä ensimmäisen kierroksen ennakkoäänistä

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys suoritettiin 4.-10. tammikuuta. Ennakkoäänestyksen tulokset julkistettiin vaalipäivän iltana heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua, jolloin saatiin tietää myös lopullinen ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti. Ennakkoon äänensä antoi 30,7 prosenttia äänioikeutetuista, mikä on noin 3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2000 vaalien vastaavassa vaiheessa.

Ahkerimmin äänestettiin Lapin ja Satakunnan vaalipiirien alueella, laiskimmin taas Helsingissä ja Uudellamaalla. Sukupuolten välinen ero äänestysaktiivisuudessa on aiempiin vaaleihin verrattuna jälleen kasvanut: naisista äänensä ennakkoon antoi yli 34 prosenttia, miehistä 27 prosenttia. Lisäksi iäkkäät ja eläkeläiset ennakkoäänestivät paljon vilkkaammin kuin nuoret.

Äänestysvilkkauden vaikutuksista tuloksiin spekuloitiin. Maan keskiarvoa aktiivisemmat alueet, edellisten lisäksi Itä-Suomi, ovat yleensä Keskustapuolueen ja vasemmiston tukialueita, kun taas vähemmän äänestäneissä etelässä ja suurissa kaupungeissa Kokoomus on tavallisesti voimakkaimmillaan, mutta Keskusta pikkutekijä. Tilanteen arveltiin suosivan tällaisenaan joko Halosta, Vanhasta tai kenties molempia, mutta haittaavan Niinistöä. Tätä veikkausta tuki myös nuorten tavallistakin alhaisempi äänestysalttius.

Johtopäätökset äänestysvilkkauden vaikutuksesta osoittautuivat ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä loppujen lopuksi hyvin epäluotettaviksi, koska kantaansa vaalipäivään asti harkinneet aiheuttivat merkittäviä muutoksia Niinistön eduksi ja Haloselle epäedullisesti.

[muokkaa] Lähteet

1. ^  Oikeusministeriö. [14]
2. ^  Oikeusministeriö. [15]
3. Kärkiehdokkailla jo yli miljoonan vaalibudjetit. Helsingin Sanomat 8.12.2005
4. ^  Vaalikeskustelua sensuroidaan - Lahden tiedote 11.1.2006

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Presidentinvaali 2006 - Tietoa vaaleista Oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolla
• Vaalit 2006 - YLEn vaalisivusto
• Presidentinvaalit 2006 - Helsingin Sanomien vaalisivusto
• Presidentti 2006 - MTV3:n vaalisivusto
• Presidentinvaalit 2006 - Ilta-Sanomien vaalisivusto
• Ehdokkaat ulkomaisen median tenteissä Ulkoasiainministeriön sivulla
• Ylen vaalien tulosta seuraava sivusto

[muokkaa] Ehdokkaiden kampanjasivustot

• Bjarne Kallis
• Sauli Niinistö
• Henrik Lax
• Heidi Hautala
• Timo Soini
• Matti Vanhanen
• Arto Lahti
• Tarja Halonen

[muokkaa] Vaalikoneita

• YLE
• Helsingin Sanomat
• MTV3
• Nuorten Valtikka

Suomen presidentin valinta
Eduskunnan vaali	1919 | 1946
Valitsijamiesvaali	1925 | 1931 | 1937 | 1940 | 1943 | 1950 | 1956 | 1962 | 1968 | 1978 | 1982 | 1988
Poikkeuslaki	1944 | 1974
Suora kansanvaali	1988 | 1994 | 2000 | 2006 | 2012