Ruissalo
Wikipedia
|
|||
| Pinta-ala | ? km² | ||
| Asukkaita | ? | ||
| Postinumero(t) | 20100 | ||
| Lähialueet | ? | ||
Ruissalo (ruots. Runsala) on Turun kaupunkiin kuuluva saari aivan Turun edustalla. Itä-länsi-suunnassa se on seitsemän kilometriä pitkä. Pohjois-etelä-suunnassa sen leveys vaihtelee vajaasta kilometristä kolmeen kilometriin. Pohjoisessa ja idässä se rajautuu mantereeseen. Sen lounaspuolella avautuu Airisto ja kaakossa sen erottaa Hirvensalon saaresta kapea salmi.
Ruissalo on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue Suomessa. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000-verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden yhteinen pinta-ala on noin 85 hehtaaria. Luonnonsuojelualueilla on liikkuminen polkujen ulkopuolella kielletty 15.4.–31.7. välisenä aikana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kasvisto
Ruissalo kuuluu tammimetsävyöhykkeeseen, joka kattaa vain maan eteläisimmät osat. Saaren itäosassa on noin 100 hehtaarin laajuiset tammimetsät, joissa tammi on vallitsevin puulaji. Itäpuolen tammimetsissä kasvaa myös lehmuksia ja pähkinäpensaita. Yhteensä tammimetsää on 312 hehtaaria. Ruissalon tammet ovat joko alle 100-vuotiaita tai hyvin vanhoja, jopa 400-vuotiaita. Tämä johtuu siitä, että vielä 1800-luvulla laiduntava karja söi tammenversot. Länsipuolella vallitseva metsätyyppi on havu- ja sekametsää.
Luonnostaan esiintyvien puiden lisäksi Ruissaloon on 1930-luvulla istutettu ulkomaisia puita (lehtikuusi, sembramänty, pyökki ja valkopyökki) kuten myös kotimaisia lajeja (saarni ja metsäkuusi). Myöhemmin on istutettu siperianjalokuusta ja palsamikuusta.
Osa Ruissalon niityistä kuuluu vuonna 2002 kuuluneeseen projektiin, jolla niitä pyritään säilyttämään vanhassa muodossaan.
Saarella kasvaa runsaasti mm. valkovuokkoja, sinivuokkoja ja kieloja, joka on Suomen kansalliskukka.
[muokkaa] Eläimistö
Ruissalon monipuolinen kasvillisuus elättää myös monipuolista eläimistöä. Lintuja on tavattu kaiken kaikkiaan 259 eri lajia ja pesimälinnustoon kuuluu 95 lajia. Saarella yleisiä mutta muualla Suomessa harvinaisia lajeja ovat muun muassa nokkavarpunen, kultarinta, lehtopöllö, uuttukyyhky ja harmaapäätikka. Linnuston kokonaistiheys on luonnonsuojelualueilla jopa 1000 paria neliökilometrillä, kun lounaissuomalainen metsä ylläpitää keskimäärin 250 parin tiheyttä. Iäkkäät jalopuumetsät tarjoavat sekä ravintoa että pesäpaikkoja. Ruissaloon on myös istutettu paljon saksanhirviä.
Ruissalossa elää useita lepakkolajeja, kuten erittäin uhanalainen ripsisiippa
Saari on perhosharrastajien suosiossa ja saarelta löytyy perhosten lisäksi monia muitakin selkärangattomia lajeja. Erikoisuuksiin kuuluu Suomen suurimpiin kovakuoriaisiin kuuluva komea erakkokuoriainen.
[muokkaa] Virkistyskäyttö
Ruissalon laajempi käyttö virkistysalueena alkoi 1800-luvun puolessa välissä, jolloin alueelle alettiin rakentaa useita huviloita sekä yleinen virkistysalue, Yleinen käytäwä, josta myöhemmin tuli Kansanpuisto ja sinne johtava Rantapromenadi.
Ruissalo on suosittu luonnonläheinen virkistysalue. Suosittuja piknik-paikkoja ovat Kansanpuisto ja Saaronniemi. Saaronniemellä sijaitsee myös leirintäalue ja 1,5 kilometriä uimarantaa. Kansanpuistossa järjestetään joka kesä Ruisrock-festivaali. Ruissalossa sijaitsee myös Ruissalon kylpylä, Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha ja Aura Golfin golfkenttä, joka on rankattu Suomen toiseksi parhaaksi kentäksi [1]
[muokkaa] Omistus ja hallinta
Saari oli pitkään valtion omistuksessa, mutta Turulle myönnettiin siihen ikuinen hallintaoikeus vuonna 1845 senaatin päätöksellä. Vuosina 1998–2005 Turun kaupunki ja valtio neuvottelivat saaren omistuksesta. Valtio haki lainhuutoa ja Turun kaupunki vaati vakaan hallintaoikeuden kirjaamista. 24. toukokuuta 2005 talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kannattaa Turun esittämää ratkaisua, jossa Turku saa Ruissalon omistukseensa ja antaa valtiolle kaksi valtion käytössä ollutta aluetta. Ehtona oli lisäksi se, että Natura-ohjelmaan merkityistä suojelualueista perustetaan luonnonsuojelualueet. Valtion ja kaupungin kiistely saaren omistuksesta päättyi 13. toukokuuta 2006, kun saaren siirtyminen kaupungin omistukseen vahvistettiin Ruissalo-sopimuksella.
[muokkaa] Aiheesta muualla
 |
|
| Artukainen | Pahaniemi | Pansio | Perno | Pitkämäki | Ruissalo | |
| Katso myös | |
| Jyrkkälä | Vienola | Suikkila | Härkämäki |
