Laos

Laosin demokraattinen kansantasavalta eli Laos on sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapureita ovat Thaimaa, Myanmar (Burma), Kiina, Vietnam ja Kambodža.

Sisällysluettelo

1 Maan nimi
2 Historia
3 Politiikka ja yhteiskunta
4 Maantiede
5 Väestö
6 Talous
7 Provinssit
8 Kulttuuri
9 Media
10 Merkittävimmät luonnonvarat
11 Merkittävimmät vientituotteet
12 Lähteet
13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maan nimi

Laosin nimi laon kielellä on 'Muang Lao' [laau]. Ranskassa, jolle maa aiemmin kuului, sen nimi kirjoitettiin monikollisessa muodossa 'le Laos'. Tämä kirjoitusasu on vakiintunut myös muihin kieliin.

[muokkaa] Historia

Vuonna 1354 nykyisen Laosin alueelle perustettiin Lan Xangin kuningaskunta eli "Miljoonan elefantin maa", joka oli olemassa 1700-luvulle saakka. 1700-luvulla Siam (nykyinen Thaimaa) otti ylivaltansa alle Laosin hajanaiset ruhtinaskunnat. Vuonna 1893 Laos liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Laosilaiset saivat kuitenkin paljolti hoitaa itse asiansa, vaikka Luang Prabangin kuningaskunnan aluetta lukuun ottamatta maahan asetettiin ranskalaiset virkamiehet. Toisen maailmansodan aikana Laos oli Japanin miehittämänä. Heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Laos julistautui itsenäiseksi Ranskan vallan alta. Itsenäisyys tunnustettiin 19. heinäkuuta 1949. Käytännössä Laos kuitenkin oli vahvasti sidoksissa Ranskaan ennen kuin se vuonna 1954 saavutti täyden itsenäisyyden perustuslaillisena monarkiana.

Pian itsenäistymisensä jälkeen Laos joutui vedetyksi Ensimmäiseen Indokiinan sotaan ja sitä seuranneeseen Vietnamin sotaan. Kommunistinen Pathet Lao-liike nousi valtaan vuonna 1975, jolloin kuningas Savang Vatthana joutui luopumaan kruunustaan. Laosista tuli tasavalta ja sen ensimmäiseksi presidentiksi nousi prinssi Souphanouvong, joka johti maata vuoteen 1986 saakka.

Yhdysvaltain kaksikymmentä vuotta jatkunut kauppasaarto Laosissa päättyi vuonna 1995.

[muokkaa] Politiikka ja yhteiskunta

Laosin ainoa laillinen poliittinen puolue on Laosin kansan vallankumouspuolue. Maa on virallisesti sosialistinen. Valtionpäämies on presidentti, jonka parlamentti valitsee viideksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksenpäämies on pääministeri, jonka presidentti nimittää parlamentin suostumuksella. Tällä hetkellä maan presidenttinä toimii Khamtai Siphandon ja pääministerinä Boungnang Vorachith.

Laos otti käyttöön uuden perustuslain vuonna 1991.

Kuolemanrangaistus on käytössä Laosissa ja sen voi saada useista eri rikoksista. Yhtään teloitusta ei kuitenkaan ole pantu toimeen vuoden 1989 jälkeen. Kesäkuussa 2002 kolme päihteiden salakuljettajaa tuomittiin kuolemaan.

[muokkaa] Maantiede

Laosin kartta

Laos on sisämaavaltio, jonka naapurimaat ovat Kiina, Myanmar, Thaimaa, Vietnam ja Kambodža. Sen pinta-ala on 236 800 neliökilometriä. Vettä pinta-alasta on noin 6 000 neliökilometriä. Laosilla on maarajaa yhteensä 5 083 kilometriä. Eniten yhteistä maarajaa on Vietnamin kanssa (2 130 kilometriä).

Laos sijaitsee vuoristoisella alueella. Sen korkein kohta on Phou Bia 2 817 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Matalin kohta on 70 metriä merenpinnan yläpuolella. Mekong-joki muodostaa suuren osan Laosin läntisestä rajasta Thaimaan kanssa. Suurimman osan eteläisestä rajasta Vietnamin kanssa muodostaa Phou Luangin vuoriketju.

Laosin ilmasto on trooppinen ja monsuunit ovat yleisiä. Toukokuusta marraskuuhun on sadekausi, jota seuraa kuivempi kausi joulukuusta huhtikuuhun. Laosin suurin kaupunki on Mekongin varrella sijaitseva pääkaupunki Vientiane.

Laos satelliittikuvassa tammikuussa

[muokkaa] Väestö

Tori Luang Prabangissa

60 % Laosin väestöstä on etniseltä taustaltaan lao-kansan jäseniä. Pääasiassa syrjäisemmillä seuduilla asuu ylänkokansoja, kuten hmongit, yaot, daot ja mustat thait. Laosin keski- ja eteläosien vuoristoissa asuu myös mon-khmer-heimojen jäseniä. Maassa asuu myös jonkin verran kiinalaisia ja vietnamilaisia.

Laosin pääkieli on lao, joka kuuluu tai-kieliin ja on läheistä sukua muun muassa isanin kielelle.

Valtauskonto on theravada-buddhalaisuus, jota harjoitetaan usein henkien palvonnan ja animismin ohessa. Maassa elää vähemmistöinä myös kristittyjä ja muslimeja.

[muokkaa] Talous

Laos on Indokiinan köyhin valtio. Valtion budjetista suuren osan muodostaa kansainvälinen kehitysapu. Laosilla on hieman kaivostoimintaa, sekä käsityöläistoimintaa. Laosin mineraali- ja metsävarat ovat huomattavat. Myös turismi on kasvussa. Yhden neljäsosan turisteista on arveltu tulevan Kiinasta. Maan valuutta on kip.

Laos on maailman kolmanneksi merkittävin oopiumin tuottaja.

[muokkaa] Provinssit

Laosin provinssit

Laosin kartta, CIA 2003 (iso kartta)

Laosissa on kuusitoista provinssia. Niiden lisäksi maassa on yksi kunta (kampheng nakhon) *, Vientiane sekä erityisalue Xaisomboun **.

Attapu
Bokeo
Bolikhamxai
Champasak
Houaphan
Khammouan
Loung Namtha
Louangphabang
Oudomxai
Phongsali
Salavan
Savannakhet
Vientiane *
Vientiane
Xaignabouli
Xaisomboun **
Xekong
Xieng Khouang

Kuudentoista provinssin lisäksi Laosissa on yksi erityisalue (khetpiset), Xaisomboun sekä yksi kunta (kampheng nakhon), Vientiane. Provinssit jakautuvat edelleen piirikuntiin (muang) ja kyliin (baan).

[muokkaa] Kulttuuri

Wat Si Saketin temppeli Vientianessa

Theravada-buddhalaisuudella on perinteisesti ollut suuri merkitys Laosin kulttuurissa.

Laosissa sijaitsevat Louangphabang ja Wat Phou ovat maailmanperintöluettelon kohteita.

Laosilaisessa musiikissa tärkeä osa on muun muassa khaen-nimisellä puhallinsoittimella. Khaenia käytetään muun muassa säestämään mor lam-laulajaa. Mor lamista, joka on yksi Laosin yleisimmistä kansanmusiikin muodoista, on kehittynyt useita alalajeja, kuten lam saravane.

Laosin nykyinen lippu otettiin käyttöön 2. joulukuuta 1975. Vuosina 1952-1975 Laosissa käytettiin lippua, jossa oli punaisella pohjalla valkoinen kolmipäinen elefantti (Erawan).

[muokkaa] Media

Kaikki Laosissa julkaistavat sanomalehdet ovat hallituksen omistamia. Useimmat sanomalehdet ovat laonkielisiä, mutta maassa julkaistaan myös englanninkielistä Vientiane Timesia ja ranskankielistä Le Rénovateuria.