Krasnojarskin aluepiiri

Wikipedia

Krasnojarskin aluepiiri (ven. Красноя́рский край, Krasnojarski krai) on yksi Venäjän federaation subjekti (alue). Se sijaitsee Itä-Siperiassa Aasiassa ja kattaa valtavan alueen Jenisei-joen molemmin puolin Pohjoiselta Jäämereltä Etelä-Siperian vuoristoon asti. Se rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, idässä Sahaan ja Irkutskin alueeseen, etelässä Tuvaan, lounaassa Hakassiaan ja lännessä Kemerovon ja Tomskin alueisiin sekä Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian autonomisiin piirikuntiin. Aluepiirin pinta-alasta suurin osa on taigametsää.

Красноя́рский край
Krasnojarski krai¹


lippu	vaakuna

Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla

Pääkaupunki

Krasnojarsk
56°01′ N 93°04′ E

Suurin kaupunki

Krasnojarsk (911 000 2002)

Kuvernööri

Aleksandr Khloponin

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä

2 339 700 km²
?

Väkiluku (2002)
– yhteensä
– väestötiheys

2 966 000
1,3 / km²

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+7
UTC+8

Perustettu

Kotisivu

¹translitteroituna

[muokkaa] Väestö

Aluepiirin väkiluku on 2 996 923 (2003) ja väentiheys 1,3 as/km². Väestöstä on miehiä 47,5 % ja naisia 52,5 %. Väestöstä asuu kaupungeissa 74,9 %. Suurimmat kaupungit ovat Krasnojarsk (875 100 as.), Norilsk (156 300 as.), Atšinsk (122 700 as.), Kansk (108 100 as.), Železnogorsk (94 000 as.) ja Minusinsk (73 800 as.).

[muokkaa] Hallinto

Krasnojarskin aluepiiriin kuuluvat myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat, jotka ovat kuitenkin myös suoraan Venäjän federaation subjekteja (alueita). Aluepiirissä on 55 piiriä ja 27 kaupunkia. Pääkaupunki on Krasnojarsk. Aluepiiriä johtaa kuvernööri ja paikallishallinnollisen elimen nimi on Lakiasäätävä kokous.

[muokkaa] Talous

Aluepiiriin tärkeimmät teollisuudenalat ovat polttoaine-, metsä- ja kemianteollisuus sekä energiantuotanto ja värimetallurgia. Alueen maanviljelys tuottaa leipäviljaa, perunoita ja vihanneksia. Karjataloudessa kasvatetaan maito- ja lihakarjaa, lampaita ja siipikarjaa. Lisäksi on mehiläistenhoitoa.

Krasnojarskin vesivoimala

[muokkaa] Historia

Krasnojarskin aluepiiri muodostettiin vuonna 1934. Siihen tuli kuulumaan myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat sekä Hakassien autonominen alue. Hakassien autonominen alue irtaantui aluepiiristä vuonna 1991, julistautuessaan Hakassian tasavallaksi. Evenkia ja Taimyr ovat olleet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tasavertaisia Krasnojarskin aluepiirin kanssa Venäjän federaation hallinnossa. Evenkia ja Taimyr liitetään Krasnojarskin aluepiiriin 1. tammikuuta 2007.

	Krasnojarskin aluepiirin kaupungit
	Päähallintopaikka: Krasnojarsk Artjomovsk\| Atšinsk\| Bogotol \| Borodino \| Divnogorsk\| Taimyrin Dolgano-Nenetsian autonomiseen piiriin kuuluva Dudinka\| Jeniseisk \| Zaozjornyj\| Zelenogorsk\| Železnogorsk \| Igarka\| Ilanskij \| Kansk \| Kodinsk\| Lesosibirsk\| Minusinsk\| Nazarovo \| Norilsk \| Sosnovoborsk\| Užur \| Ujar \| Šarypovo \| Verešhšapino\|

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Karjala \| Hakassia \| Komi \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Krasnodar \| Krasnojarsk¹ \| Perm \| Primorje \| Stavropol
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk³ \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kamtšatka² \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orel \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Samara \| Sahalin \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tšita \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Agin-Burjatia \| Evenkia¹ \| Hanti-Mansia \| Tšukotka \| Korjakia² \| Nenetsia \| Taimyr¹ \| Ust-Ordan Burjatia³ \| Jamalin Nenetsia

1. 1. tammikuuta 2007 Evenkia ja Taimyr liitetään osaksi Kransojarskin aluepiiriä.
2. 1. heinäkuuta 2007 Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistetään Kamtšatkan aluepiiriksi.
3. 1. tammikuuta 2008 Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta liitetään Irkutskin alueeseen.