Jaroslav I Viisas
Wikipedia
Jaroslav I Viisas (venäjäksi Ярослав I Владимирович) (978 - 1054) oli Rostovin ja Novgorodin ruhtinas ja Kiovan suuriruhtinas vuodesta 1019. Hän oli Vladimir Suuren poika, joka nousi valtaan syrjäyttämällä kaikki veljensä.
Jaroslav laajensi Kiovan Venäjän ulottumaan Laatokasta ja Itämerestä Kaukasukselle ja Mustaanmereen sekä perusti Tarton. Jaroslavin tekojen seurauksena Kiovasta tuli lopulta kristitty valtio. Hän yhdisti Venäjän ruhtinaskunnat veljiensä kustannuksella. Vuonna 988 Jaroslav toi maahan ortodoksisen uskonnon. Kiovasta tuli kirkon keskus ja Jaroslavista kirkon metropoliitta, jolloin kirkko tuki ruhtinaan valtaa. Kiovaan syntyi Jaroslavin hallitusaikana n. 400 kirkkoa, ja se oli merkittävä talouden keskus.
Jaroslav pyrki sivistystason nostamiseen. Hän laaditutti myös kirkkolakeja ja Venäjän ensimmäisen lakikokoelman.
Jaroslav Viisaan aikana Venäjän ulkopolitiikka oli aktiivista: hän muodosti suhteita Bysanttiin ja avioliittopolitiikkansa kautta myös Länsi-Eurooppaan. Jaroslavin oma puoliso oli Ruotsin Ingered, tyttärensä hän naittoi Norjaan, Ranskaan ja Unkariin ja poikansa Saksan ja Puolan prinsessoille. Avioliitot kertoivat lännen tuntemasta arvostuksesta ruhtinasta kohtaan, ja lopulta Venäjä tunnustettiinkin eurooppalaiseksi valtioksi.
 |
Edeltäjä: Svjatopolk I |
Kiovan ruhtinas 1019–1054 |
Seuraaja: Izjaslav |
