Novgorod

Wikipedia

Novgorodin vaakuna

Novgorod (ven. Но́вгород, muinainen Uusilinna) on kaupunki Venäjällä, 150 km kaakkoon Pietarista. Vuodesta 1998 sen virallinen nimi on ollut Veliki Novgorod (Suuri Novgorod). Se on Novgorodin alueen pääkaupunki. Väkiluku noin 290 000.

Kaupunkia ei tule sekoittaa 1,3 miljoonan asukkaan Nižni Novgorodin (Ala-Novgorod) kaupunkiin 300 km Moskovasta itään.

[muokkaa] Historia

Novgorod oli keskiajalla kaupunki ja sen alaisuuteen syntynyt valtio, ensin ruhtinaskunta, sitten vuodesta 1136 kauppatasavalta. Novgorodin alueella asui esi- ja varhaishistoriassa suomensukuisia ryhmiä ^[1]. Myöhäisrautakaudella, aikaisintaan 600-luvulta alkaen, sinne ilmaantui myös itäslaavilaisia väestöjä. Tulokkaiden kieli ja kulttuuri syrjäyttivät vähitellen suomalais-ugrilaisen kantaväestön vastaavat.

Novgorod 1800-luvulla.

Nestorin kronikan mukaan Novgorodin alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itseään. Ajauduttuaan riitoihin he kuitenkin kutsuivat viikingit ja näiden ruhtinaan Rurikin takaisin hallitsijakseen vuonna 862. Kertomuksen todenperäisyys on kuitenkin hyvin kiistanalainen: ainakaan Novgorodin kaupunkia ei Rurikin eläessä vielä ollut, sikäli kuin Rurik edes on todellinen henkilö. Kaupunki on arkeologisten tutkimusten perusteella perustettu 900-luvun alussa. Se edeltäjä lienee ollut "Rurikinlinnaksi" kutsuttu linnoitus, joka oli käytössä jo 800-luvulla. Joka tapauksessa viikingeillä oli merkittävä rooli Novgorodin varhaishistoriassa. Vähitellen kaupunki ympäristöineen slaavilaistui kielellisesti ja kulttuurisesti.

Keskiajalla Novgorod oli yksi Rutenian mahtavimmista kaupungeista. Kiovan rusien aikana se oli Venäjän toiseksi tärkein keskus Kiovan jälkeen ja kaupan keskus. Mongolien tuhottua Kiovan 1200-luvulla Novgorodin merkitys kasvoi; se oli ainoa mongoleilta valottamatta jäänyt venäläinen ruhtinaskunta. Siitä tuli myöhemmin yksi hansaliiton kaupan keskuksia ja se torjui sekä saksalaisten ritarikuntien että ruotsalaisten hyökkäykset Aleksanteri Nevskin johdolla 1240 – 1242.

Novgorodissa valtaa pitivät kauppiaat, jotka kutsuttiin koolle yleiseen kokoukseen kelloa soittamalla. Siellä oli myös luku- ja kirjoitustaito levinnyt varsin laajalle. Novgorodilaisia keskiaikaisia tuohikirjeitä tunnetaan arkeologisina löytöinä satoja, joiden joukossa on myös kaksi itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettua kirjettä. Novgorodia onkin pidetty yhtenä sydänkeskiaikaisen Euroopan kehittyneimmistä yhteiskunnista.

Novgorod taantui myöhäiskeskiajalla. Iivana III liitti kaupungin Moskovan ruhtinaskunnan alaisuuteen vuonna 1478.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

↑ Vladimir Afanasjev: Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia

	Novgorodin alueen kaupungit
	Päähallintopaikka: Novgorod Borovitši (Боровичи) \| Valdai (Валдай) \| Malaja Višera (Малая Вишера) \| Okulovka (Окуловка) \| Pestovo (Пестово) \| Soltsi (Сольцы) \| Staraja Russa (Старая Русса) \| Holm (Холм) \| Tiutova (Чудово)

UNESCOn maailmanperintökohteet Venäjällä

	Venäjän historia
	Kiovan Venäjä (880–1100-luku) · Vladimir-Suzdal (1157–1318)
	Novgorodin ruhtinaskunta (1200-luku–1478) · Moskovan ruhtinaskunta (1200–1400-luku)
	Moskovan Venäjä (1400-luku–1721) · Venäjän keisarikunta (1721–1917)
	Neuvostoliitto (1922–1991) · Venäjän federaatio (vuodesta 1991)
	Venäjän historia \| Venäjän hallitsijat