Gotlanninruss
Wikipedia
Gotlanninruss, josta käytetään myös nimityksiä gotlanninponi ja russ-poni ("russi"), on ruotsalainen ponirotu. Nimi "russ" tulee sanasta "Ross", joka tarkoittaa ratsua tai sotahevosta [1]. Gotlannin saarella on elänyt puolivillejä tarpaaneja jo vuonna 2000 eaa., ja russien katsotaan polveutuvan näistä hevosista [2].
Russeja eli vielä 1800-luvun alussa kaikkialla Gotlannissa, mutta metsien hakkaamisen ja viljelyn lisääntymisen takia kanta alkoi vuosisadan puolivälissä pienentyä uhkaavasti. Poneja vietiin paljon myös mantereelle, ja vuoden 1870 paikkeilla niitä myytiin vuosittain jo noin 200. Poneja kuljetettiin Englantiin ja Belgiaan saakka, missä niitä käytettiin työssä hiilikaivoksissa. Rodun sukupuutto saatiin estettyä, kun Ruotsissa perustettiin gotlanninrussien jalostusyhdistys vuonna 1910, ja yhdistyksen ansiosta Lojstan nummet ja metsät suojeltiin russien asuma-alueeksi. [3]
Ensimmäinen russien kantakirja avattiin Ruotsissa vuonna 1943. Rodun parantamiseksi kantakirjaan on hyväksytty kaksi walesinvuoristoponioritta: Revel General sekä Criban Daniel, joka astui vuoteen 1968 saakka. Kantakirja suljettiin 1971, minkä jälkeen Ruotsin kantakirjaan ovat päässeet vain rekisteröidyt russ-ponit. [3]
Suomeen tuotiin russ-poneja ensimmäisen kerran vuonna 1956, kun vapaaherratar Eva Wrede osti Ruotsista kolme ponia[4]. Samana vuonna avattiin Suomessa russ-ponien kantakirja, joka oli ensimmäinen suomalainen ponikantakirja. Oma rotuyhdistys perustettiin vuonna 1975 nimellä Siitosyhdistys Russ Avelsförening. Yhdistyksen nimenä on nykyisin Suomen Russ-ponien Ystävät ry, ja se toimii edelleen aktiivisesti. [5]
Rotumääritelmän mukaan kantakirjattavat yksilöt ovat säkäkorkeudeltaan 115–130 cm. Kolmivuotiaan korkeus on oltava 115–128 cm. Väreistä sallitaan rotumääritelmän mukaan kaikki paitsi sinisilmäinen voikko eli kermanvärinen, villihallakko, kimo sekä selänpuoleinen kirjavuus. [6] "Villihallakolla" tarkoitetaan käytännössä hallakkovärejä, joita rodussa ei kylläkään lainkaan esiinny, erotuksena rodussa yleisistä ja sallituista voikkoväreistä. Moni suomalainen russi on rekisteröity väriltään ruunihallakoksi tai hiirakoksi, mutta kyseessä on (lähinnä voikkoväristen ponien) virheellinen värintunnistus, ei todellinen hallakkovärisyys. Rodussa esiintyy splashed white-kirjavuutta sekä harvinaisena myös tiikerinkirjavuutta. Jalostustavoitteena on rakenteeltaan vahva, lasten ja aikuisten käyttöön sopiva poni, jolla on hyvä luonne ja joka sopii monipuoliseen ratsastus-, ravi- ja ajokäyttöön.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen Russ-ponien Ystävät ry
- Svenska Russavelsförening
- Gotlanninruss Suomen Hippos ry:n verkkosivuilla
- Gotlanninruss Hevosmaailma.netissä
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Salmenpohja, M: "Russ-yhdistys 20 vuotta", Satulassa, 1995/15
- ↑ Kidd, J: Maailman hevoset - rodut ja kasvatus, WSOY 1990
- ↑ 3,0 3,1 Jalo, M: Maailman makein kultakavio, Tammi 1995
- ↑ Salmenpohja M: "Tunnetko Topsyn, Suomen russien kantaäidin tarinan?, Siitosyhdistys Russ Avelsföreningin jäsenlehti, 1996/1
- ↑ Kajander A: "Historian havinaa ja pölyisiä mappeja", Suomen Russ-ponien Ystävät ry:n jäsenlehti, 2000/1
- ↑ http://www.hippos.fi/hippos/jalostus_ja_kasvatus/rodut/russponi.php
