Diakoni
Wikipedia
Diakoni (kreik.) oli alkukristillisessä seurakunnassa köyhien ja sairaiden hoitaja. Apostolien tekojen kuudessa luvussa kerrotaan ensimmäisten diakonien valinnasta. Heidän tehtävänään oli avustusten ja ruuan jakaminen köyhille. On myöhempiä viitteitä siitä, että ruuan jakaminen liittyi erityisesti yhteisestä jumalanpalveluksesta vietävien ruoka-aineiden ja myös sakramentin viemiseen niille, jotka eivät voineet olla jumalanpalveluksessa mukana. Diakonin virka muuttui vähitellen piispan apulaiseksi jumalanpalvelustehtävissä ja sen mukana papillisen viran hoitajaksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Diakoni eri kirkkokunnissa
[muokkaa] Protestanttiset kirkot
Protestanttisissa kirkoissa diakoni tätä nykyä merkitsee joko seurakunnan palveluksessa olevaa käytännöllistä laupeudentoimintaa tekevää henkilöä (karitatiivinen palvelu) tai liturgista diakonaattia, jossa diakonilla on jumalanpalvelustehtäviä sekä erityisiä kirkollisia oikeuksia suorittaa pyhiä toimituksia. Karitatiivisen diakonin virka on ollut vallalla erityisesti Saksassa ja Pohjoismaissa, kun puolestaan anglikaaninen kirkko on säilyttänyt liturgisen diakonin viran. Luterilaisessa kirkossa on korostettu kirkon erityisen viran ykseyttä niin, että diakonin virka on irtautunut jumalanpalveluksista ja kirkon pyhistä toimituksista. Angalikaanisessa kirkossa on sen sijaan korostettu kirkon erityisen viran kolmisäikeisyyttä, jolloin diakonin virkaa on pidetty yhtenä erityisen viran osana yhdessä papin ja piispan kanssa.
Perinteisesti naispuolisesta laupeudentyöhön omistautuneesta henkilöstä on käytetty nimitystä diakonissa. Nykyään Suomessa diakonin ja diakonissan pätevyys riippuu koulutuksesta eikä nimitys ole sukupuolisidonnainen.
Suomessa nimitys diakoni viittaa nykyisin henkilöön, jolla on kirkollisen työn pätevyys ja joka on saanut myös sosiaalialan koulutuksen. Diakonissa-nimitystä käytetään henkilöistä, jotka ovat kirkollisen pätevyyden ohella suorittaneet sairaanhoitajan tutkinnon. Diakoniksi ja diakonissaksi voi opiskella Diakonia-ammattikorkeakoulussa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodon mukaan seurakunnassa tulee olla diakonian virka (diakonin tai diakonissa virka). Kelpoisuutena olevan tutkinnon päättää piispainkokous. Virka voi olla seurakuntien yhteinen. Diakonin valitsee kirkkoneuvosto, seurakuntayhtymässä seurakunnan seurakuntaneuvosto.
Diakonin viran liturginen luonne on ollut heikko. Piispa kuitenkin vihkii diakonit virkaansa. Nykyistä diakonin virkaa pidetään yleisesti maallikkovirkana, sillä siihen ei kuulu maallikoista eroavia kirkollisia oikeuksia. Diakonian vihkimykseen ei edellytetä vokaatiota eli seurakunnan kutsua, joten vihkimykseen riittää pelkkä tutkintokelpoisuuden saavuttaminen. Vokaation puuttumisen ja vihittävän edellytysten hiippakunnallisen tutkinnan puuttuminen erottaa sen kirkon erityiseen virkaan yleensä liitetyistä kriteereistä. Viran liturgista luonnetta on vahvistettu kirkon jumalanpalvelusuudistuksessa 1990-luvulla. Diakonin viran liturgisena tunnuksena on ryhdytty käyttämään vasemmalle olkapäälle asetettua stolaa. Diakonit käyttävät perinteisesti valkokauluksellista virkapaitaa, joka on väriltään vihreä. Liturgisilla uudistuksilla ja symboleilla on siten ryhdytty lähentämään diakonian virkaa kohti kirkon erityistä virkaa. Kirkossa on käynnissä diakonaattiuudistukseksi kutsuttu hanke, jossa myös diakonian viran tulevaisuutta selvitetään.
Evankelis-luterilaisessa kirkossa on diakonityön alkaja J. H. Wichern. Suomen ensimmäinen diakonilaitos perustettiin Sortavalan läheisyyteen Liikolan tilalle vuonna 1901, ja se siirtyi myöhemmin Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle.
[muokkaa] Ortodoksinen kirkko
| Ortodoksisen kirkon pappeuden asteet |
|---|
| Lukija |
| Ipodiakoni (alidiakoni)
|
| Diakonissa
|
| Diakoni |
| Pappi |
| Piispa |
| Ortodoksisen kirkon diakonien virka- ja arvonimikkeitä |
| Munkkidiakoni (luostareissa) |
| Ylidiakoni |
| Arkkidiakoni (luostareissa) |
| Ortodoksisen kirkon pappien virka- ja arvonimikkeitä |
| Pastori |
| Pappismunkki (luostareissa) |
| Kirkkoherra |
| Rovasti |
| Arkkimandriitta (luostareissa) |
| Igumeni (luostareissa) |
| Ortodoksisen kirkon piispojen virka- ja arvonimikkeitä |
| Apulaispiipa |
| Metropoliitta |
| Arkkipiispa |
| Eksarkki |
| Patriarkka |
Ortodoksisessa kirkossa diakoni on ensimmäinen varsinainen pappeuden aste.
Pappeuden asteet ortodoksisessa kirkossa ovat:
Ortodoksisen kirkon diakonin tehtävänä on auttaa jumalanpalveluksissa piispaa tai pappia. Diakoniksi voidaan vihkiä 25 vuotta täyttänyt mies. Ennen diakoniksi vihkimistä hänet on vihitty ipodiakoniksi. Diakoni voi saada arvonimen ylidiakoni, jonka myöntää piispa. Aikaisemmin ortodoksisessa kirkossa oli myös diakonissan virka, joka monin tavoin vastasi tehtäviltään diakonia. On kiistanalaista kuuluiko diakonissa ns. alempaan papistoon lukijan ja ipodiakonin kanssa, vai kyseessä diakonin kanssa rinnastettava vihkimys, vaikka monet historialliset lähteet viitaisivatkin jälkimmäiseen tulkintaan. Diakonissan vihkiminen oli samankaltainen kuin diakonin ja tapahtui alttaripöydän ääressä. Diakonissat myös osallistuivat ehtoolliseen diakonin, papin ja piispan tavoin alttarissa.
