Yrjö Kokko
Wikipedia
Yrjö Olavi Samuli Kokko (s. 16. lokakuuta 1903, Sortavala – k. 6. syyskuuta 1977, Helsinki) oli suomalainen eläinlääkäri ja kirjailija. Vanhemmat tukkukauppias Bruno Henrik Kokko ja Kaarin Kajava. Puoliso hammaslääkäri Aune Ilus. Hänet tunnetaan parhaiten sadustaan Pessi ja Illusia, Lapin kuvauksistaan ja toiminnastaan Suomen laulujoutsenten pelastamiseksi. Kokko harrasti myös valokuvausta ja kuvitti itse suurimman osan kirjoistaan.
Yrjö Kokko valmistui ylioppilaaksi Viipurin Suomalaisesta lyseosta vuonna 1923. Hän opiskeli eläinlääkäriksi Hannoverin, Tarton ja Wienin korkeakouluissa 1923–1930. Rahoitusta opinnoilleen hän sai toimimalla Suomen Kuvalehden kirjeenvaihtajana vuosina 1924–1930. Vuosina 1930–1945 hän toimi vt. piirieläinlääkärinä Vetelissä ja Kokkolassa sekä vuodesta 1932 Sysmän kunnan kunnaneläinlääkärinä ja 1945–1950 Muonion kunnan piirieläinlääkärinä. Vapaaksi kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1950. Hänet palkittiin vuonna 1956 Pro Finlandia -mitalilla.
[muokkaa] Tuotanto
- Kotieläin – Anatomia ja fysiologia kouluja ja itseopiskelua vasten (1932)
- Pitäkää tulta vireillä (1941, näytelmä)
- Miglin joutsenet (1941, näytelmä)
- Pessi ja Illusia (1944)
- Neljän tuulen tie (1946)
- Laulujoutsen (1950)
- Sudenhampainen kaulanauha (1951)
- Hyvän tahdon saaret (1953)
- Ne tulevat takaisin (1954)
- Ungelon torppa (1957)
- Tunturi (1961)
- Täydennysmies (1962)
- Perheen jumppakirja (1963)
- Sota ja satu (1964)
- Molli, maailman viisain koira (1965)
- Alli, jäänreunan lintu (1966)
- Poro – Muistelus (1969)
- Parhaat ystäväni – Valikoima Yrjö Kokon eläinkuvauksia (1970)
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Jukka Parkkinen: Yrjö Kokko – sadun ja luonnon runoilija (2003) ISBN 951-28407-6
- Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon Suomalasten kirjailijain elämäkertoja WSOY 1947
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Anna Korhonen: Pessi ja Illusia
- J. Parkkinen: Yrjö Kokko jännityskirjailijana
- Kuurojen Liitto ry: Pessi ja Illusia viitottuna
