Wendy Carlos

Wikipedia

Levyllä Digital Moonscapes (1984) Carlos siirtyi digitaalisten syntetisaattorien pariin

Wendy Carlos (syntyjään Walter Carlos, s. 14. marraskuuta 1939, Pawtucket, Rhode Island) on yhdysvaltalainen elektronisen musiikin esittäjä ja säveltäjä.

Sisällysluettelo

1 Bach-levyt
2 Muita julkaisuja
3 Transsukupuolisuus
4 Triviaa
5 Diskografia
6 Lähteet
7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Bach-levyt

Wendy Carlosin keskeisenä ansiona voidaan pitää, että hän osoitti syntetisaattoreilla tehdyn musiikin mahdollisuudet, ja teki elektronisen musiikin suosituksi suuren yleisön keskuudessa. Carlos julkaisi vuonna 1968 levyn Switched-on Bach, jossa hän soittaa Bachin musiikkia Robert Moogin kehittämän Moog-syntetisaattorin avulla (levyn nopeat kohdat on nauhoitettu hidastettuna Moogin kömpelön koskettimiston takia). Levystä tuli huikea myyntimenestys ja samalla ensimmäinen platinalevyyn oikeuttavan määrään myynyt klassisen musiikin levy. Se sai niin ikään kolme grammy palkintoa. Monia klassisen musiikin puristeja Bachin soittaminen syntetisaattorilla ei miellyttänyt ollenkaan, mutta toisaalta esimerkiksi arvostettu pianisti Glenn Gould piti Carloksen toisella levyllä ollutta Bachin neljättä Brandenburg-konserttoa kyseisen teoksen parhaana levytyksenä. Levyt antoivat myös inspiraation Isao Tomitalle, josta tuli sittemmin Carloksen ohella tunnetuin klassista musiikkia syntetisaattorille sovittanut artisti.

Seuraavana vuonna ilmestynyt Well Tempered-Synthesizer -levy jatkoi ensimmäisen levyn linjalla. Siinä oli mukana myös Scarlattin, Händelin ja Monteverdin kappaleita. Well Tempered-Synthesizer levyllä syntetisaattoria käytetään paljon edeltäjäänsä monipuolisemmin, vaikkei se ole yhtä tunnettu julkaisu. 1970-luvun alussa Carlos julkaisi vielä kaksi uutta Bach-levyä. Hän olisi halunnut siirtyä jo ensimmäisen levynsä jälkeen pois Bachista ja muista vanhoista säveltäjistä muunlaisten projektien pariin, mutta yleisön pyynnöstä Bach-levytyksiä tehtiin lisää.

Näiden levyjen menestys vauhditti myös Moog -syntetisaattoreiden myyntiä, joskin monet ostajat olivat pettyneitä siihen, etteivät saaneet laitteesta irti yhtä hienoja ääniä kuin Carlosin levyillä, joissa äänen muokkaamiseen oli käytetty runsaasti aikaa ja vaivaa. Carlosin levyillä kuullaan esimerkiksi Bachin Brandenburg konserttoja, joiden jokaista soitinta varten on luotu oma äänensä (kolmannen Brandenburg konserton toinen osa on tarkoitettu improvisoitavaksi ja Carlosin levyillä kuultava raita on siis hänen oma sävellyksensä). Moogeilla ei pystynyt soittamaan kuin yhtä ääntä kerrallaan, joten myös alun perin cembalolle sävelletyt kappaleet jouduttiin nauhoittamaan useammalle raidalle.

[muokkaa] Muita julkaisuja

1971 Carlos teki kaksi merkittävää projektia, ääniraidan Stanley Kubrickin elokuvaan Kellopeliappelsiini, sekä myöhemmin ambient -musiikin klassikkona pidetyn Sonic Seasonings -levyn. Clockwork Orangen musiikki koostuu pääasiassa klassisen musiikin sovituksista. Sonic Seasonings on tupla-LP:nä julkaistu teos, jossa on kullakin LP:n puoliskolla yhtä vuodenaikaa kuvaava 20 minuuttia pitkä raita. Tämä selvästi aikaansa edellä ollut teos edustaa jonkinlaista minimalistista lähestymistapaa, jossa luonnosta nauhoitettujen äänien päälle on lisätty yksinkertaisia syntetisaattorin melodioita tai efektejä. Myöhemmistä Carlosin projekteista mainittakoon Disneyn Tron -elokuvan musiikki sekä kunnianhimoiset digitaalista syntetisaattoria käyttävät projektit Digital Moonscapes (1984) ja Beauty In the Beast (1986).

[muokkaa] Transsukupuolisuus

Wendy oli alun perin nimeltään Walter. Ennen vuotta 1979 julkaistut levyt julkaistiin Walterin nimissä, koska ajateltiin, että klassisen musiikin levyt otetaan vakavammin, jos artisti on mies. Kaikki nykyisin julkaistavat painokset ovat Wendy -nimellä. Wendy oli todellisuudessa elänyt naisena jo ennen levytysuransa alkua. Hän oli sukupuolenkorjausleikkauksessa vuonna 1972 ja oli ollut hormonihoidossa ennen sitä.