Viljo Kajava
Wikipedia
Viljo Lennart Kajava (22. syyskuuta 1909, Tampere – 2. helmikuuta 1998, Helsinki) oli suomalainen runoilija, suomentaja, kirjallisuusarvostelija ja journalisti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä ja tuotanto
Hänen vanhempansa olivat Konrad Johannes Kajava sekä Martta Johanna Granlund. Kajavan puoliso oli Maj Inkeri Aulio vuodesta 1933 lähtien ja heillä oli yksi lapsi Maija (1942). Lapsuudessaan hän joutui kokemaan vuoden 1918 sodan Tampereen valtauksen kauhut ja se varmaankin näkyi hänen tuotannossaan selkeänä yhteiskunnallisen vastuun kantamisena.
Kajava suoritti ylioppilastutkinnon monia merkkimiehiä tuottaneessa Hämeenlinnan lyseossa, jonka koululehteen Vasamaan hän kirjoitteli runojaan, aiemmin samaa lehteä olivat avustaneet runoilijat Eino Leino ja Kasimir Leino.
Kajava opiskeli Helsingin yliopistossa ja hän aloitti kirjailijana 1930-luvun puolivälissä. Hänen tuotantonsa oli hyvin yhteiskunnallista ja erittäin vasemmistolaista. Hän kuului keskeisenä jäsenen kirjailijayhdistys Kiilaan, jonka jäsenet tunnettiin vasemmistolaisina. Vuosina 1939–1940 käyty talvisota lienee ollut Kajavalle suuri murros ja hän siirtyi tuotannossaan yhteiskunnallisuudesta luontoaiheiseen ja impressionistiseen lyriikkaan.
Runoudessa Kajava oli merkittävä vapaarytmisen runon puolustaja ja uudistaja Suomessa. Hänellä oli voimakas vaikutus kirjallisuuden modernisteihin 1950-luvun suomalaisiin kirjailijoihin. Yhteiskunnallinen tietoisuus teki paluun Kajavan tuotantoon 1960-luvun runoissa, joka oli vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelu ja suuren muutoksen vuosikymmen. Kuitenkin luonnon ja ihmisen vuorovaikutus pysyi mukana Kajavan tuotannossa koko hänen elämänsä ajan.
Kajava oli hyvin tuottelias kirjoittaja ja vielä 87 vuotiaana hän julkaisi runokokoelman ”Vielä piirrän viivan”, joka ilmestyi vuonna 1996. Runoteoksen teemat olivat samoja, joita Kajava oli viljellyt pitkän kirjoittajauransa aikana yhteiskunnallisuuden lisäksi, eli luonto, meri ja rakkaus.
[muokkaa] Lehtimies
Viljo Kajava toimi myös lehtimiehen ja eritoten hänen uransa kriitikkona on pitkä ja monisäikeinen:
- Tulenkantajat 1935—1938
- Aseveli 1941—1944
- Suomen Sosialidemokraatti 1941 ja 1949—1965
- Suomen Kuvalehti 1949—1954 (toimitussihteeri)
[muokkaa] Kunnianosoitukset
- Kunniatohtori Tampereen yliopisto 1975
- Suomen kirjailijaliiton kunniajäsen 1969
- Kiilan kunniajäsen
- Hämäläisosakunnan kunniajäsen
- Pirkkalaiskirjailijoiden kunniajäsen
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkki
- Pro Finlandia-mitali
- Vapaudenmitali, toinen luokka
- Nuoren voiman liiton kultamerkki
- Helsinki-mitali
[muokkaa] Teokset
- Rakentajat, 1935
- Murrosvuodet, 1937
- Hyvästi muuttolintu, 1938
- Luomiskuut, 1939
- Takojat, 1941
- Ankara maa, 1941
- Kahden sydämen talo, 1943
- Muistatko vielä Paulin?, 1943
- Hellyys, 1944
- Suljetuin silmin, 1946
- Till havets fåglar, 1948
- Någonstans, 1949
- Siivitetyt kädet, 1949
- Hyvä on meri, 1950
- Yksinäisiä naisia, 1950
- Vihreä kartta, 1951
- Jokainen meistä, 1954
- Muuttumatta, 1955
- Ennen iltapäivää, 1956
- Peikot, 1956
- Tuliteema, 1957
- Lintukauppias, 1957
- Nuoruuden aamu ja ilta, 1958
- Taivaan sineen, 1959
- Kauneimmat runot, 1959
- Kymmenen ilmansuuntaa, 1961
- Ei kukaan ole voittaja, 1962
- Ruusuja, lunta, 1966
- Tampereen runot, 1966
- Käsityöläisen unet, 1968
- Valitut runot, 1969
- Reykjavikin valot, 1970
- Vallilan rapsodia, 1972
- Rannat tasangot vuoret, 1974
- Läheltä, 1975
- Rannat rannat, 1977
- Kosketus, 1979
- Valveilla kuin unessa, 1980
- Jäähyväiset eiliselle, 1982
- Tuuli, valo, meri, 1984, valitut runot vuosilta 1935-1982
- Talvituuli, 1987
- Tähän saavuin, 1989
- Aika rakastaa, aika laulaa (toim. Kristiina Lyytinen), 1990, muistelmat
- Maan ja meren runot, 1992
- Vielä piirrän viivan, 1996
- Valoksi maan päälle – Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine), 1998
- Sinusta, minusta, hissistä ja jazz-bändista – Nuoruuden runoja, 2000
[muokkaa] Palkinnot
- Kirjallisuuden valtionpalkinto 1955, 1967 ja 1973
- Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1955, 1966 ja 1975
- Eino Leinon palkinto 1956
- Aleksis Kivi -palkinto 1959
- Työväenkulttuurin tunnustuspalkinto 1984
- Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinto 1988
- Kirjailijaliiton kunniapalkinto 1989
- Kansan sivistysrahaston työväenkultturin tunnustuspalkinto, 1984
[muokkaa] Lähteet
- Kuka kukin on 1986. Otava. 1986
- Nettisivu Viljo Kajavasta
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kerttu Saarenheimo; Tulenkantajat. (1966)
- Kirjailijat puhuvat. Tulenkantajat, toim. Ritva Haavikko (1976);
- Raul Pelmgren: Kapinalliset kynät II-III (1984)
