Vilhelm II (Saksa)
Wikipedia
Vilhelm II, Friedrich Wilhelm Viktor Albert von Hohenzollern (27. tammikuuta 1857, Berliini - 4. kesäkuuta 1941, Doorn) oli Saksan viimeinen keisari (Kaiser) ja Preussin viimeinen kuningas (König) vuosina 1888—1918. Hänen hallintokauttaan Saksan historiassa kutsutaan vilhelmiiniseksi ajaksi.
Vilhelm II oli yhdistyneen Saksan ensimmäisen keisarin Vilhelm I:n pojanpoika. Hänen vanhempansa olivat keisari Fredrik III ja Ison-Britannian kuningatar Viktorian tytär prinsessa Viktoria. Hän nousi valtaistuimelle ns. "kolmen keisarin vuonna" 1888, jolloin hänen isoisänsä kuoli 91-vuotiaana ja hänen kuolemansairas isänsä eli valtaistuimella vain 99 päivää.
Vuodesta 1881 alkaen Vilhelm oli naimisissa Schleswig-Holsteinin prinsessan, Augusta Viktorian kanssa. Heillä oli seitsemän lasta:
- Kruununprinssi Vilhelm
- Prinssi Eitel Friedrisch
- Prinssi Adalbert
- Prinssi August Vilhelm
- Prinssi Oskar
- Prinssi Joakim
- Prinsessa Viktoria Luise
Vilhelm II:n hallinto poikkesi ratkaisevasti edeltäjästään. Hänen isoisänsä aikana Saksan politiikkaa oli johtanut maan yhdistymisen pääarkkitehti, valtakunnankansleri Otto von Bismarck, ja keisari oli pysytellyt taka-alalla. Vilhelm II pakotti Bismarckin eroamaan lähes välittömästi valtaan noustuaan 1890 ja loi "henkilökohtaisen hallinnon" (Persönliches Regiment), jossa keisari johti sekä valtakunnan että armeijan hallintoa mahdollisimman pitkälle itse.
Vilhelm II ei ollut Bismarckin tapaan taitava diplomaatti, ja mm. Venäjä vieraantui Saksasta Vilhelmin II aikana. Ailahtelevaisen Vilhelm II:n Saksan ulkopolitiikka pyrki maan mahdin kasvattamiseen. Vuonna 1912 Vilhelm II suosi suursotaa Euroopasta, mistä kertoi Itävallassakin 1913, mutta Itävallan kruununprinssi Frans Ferdinandin surmasta syntyneessä kriisissä Vilhelm pelkäsi sodan syttymistä.
Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa pakotti hänet luopumaan kruunustaan ja Saksa julistettiin pian tämän jälkeen tasavallaksi. Valtakautensa jälkeiset vuodet Vilhelm II vietti maanpaossa Hollannissa, missä hän myös kuoli 4. kesäkuuta 1941 Doornin kaupungin kartanossa, Huis Doornissa.
