Vesinokkaeläin
Wikipedia
| Vesinokkaeläin | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on pieni nisäkäs, jota esiintyy Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa.[1] Vesinokkaeläin on yksi kolmesta nokkaeläimiin kuuluvasta nisäkäslajista, joka ei synnytä eläviä poikasia, vaan munii munia.
Vesinokkaeläimen ruumista ja litteää, leveää häntää peittää ruskea karva. Sillä on räpyläjalat ja suuri nokka, joka muistuttaa ankan nokkaa. Paino vaihtelee alle kilogrammasta kahteen kiloon. Ruumiin pituus on 30–40 cm ja litteä häntä on noin 15 cm pitkä. Koiraat ovat kolmanneksen suurempia kuin naaraat. Eri alueilla elävien yksilöiden koko vaihtelee, mutta ei näytä seuraavan mitään ilmastollista vaihtelua.
Vesinokkaeläin syö hyönteisiä, äyriäisiä ja matoja. Se elää 10–15-vuotiaaksi. Naaras munii kerrallaan pari munaa, joita se sitten hautoo 7–10 vuorokautta.
Vesinokkaeläimen fysiologia on ainutlaatuinen: sen aineenvaihdunta on hidasta verrattuna muihin nisäkkäisiin ja ruumiin lämpötila vain 32 °C. Poikasilla on poskihampaita, aikuiset ovat hampaattomia. Leuka on erilainen kuin nisäkkäillä. Kuten nisäkkäillä, sisäkorvan ääntä välittävät luut liittyvät kalloon. Korvan aukko on kuitenkin leuan juuressa. Vesinokkaeläimellä on ylimääräisiä luita olkapäässä, joita ei ole muilla nisäkkäillä. Sillä on myös liskomainen askellus, jossa jalat ovat sivuilla eivätkä ruumiin alla.
Koiraiden takajaloissa on myrkkyrauhasiin yhteydessä olevat terävät kannukset. Pistos ei ole ihmisille tappava, mutta turvotus voi kestää kuukausia. Myrkky on tappavaa koirille ja muille pienemmille kotieläimille.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Burnie, David: Matka eläinten maailmaan, 2004, WSOY (alkuteos The Concise Animal Encyclopedia, 2000)
