Vasili Kandinski
Wikipedia
Vasili Kandinski (ven. Василий Кандинский, 1866-1944) oli Venäjällä syntynyt, Ranskassa työskennellyt taidemaalari ja taideteoreetikko. Hänen sanotaan maalanneen modernin taiteen ensimmäiset merkittävät abstraktit työt.
Kandinski syntyi Moskovassa ja vietti lapsuutensa Odessassa. Hän opiskeli Moskovassa lakia ja taloustieteitä, ja alkoi maalata vasta 30-vuotiaana. 1896 Kandinski muutti Müncheniin ja meni taidekouluun. Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1918 Kandinski palasi Venäjälle, mutta koska hänen taidenäkemyksensä poikkesivat hallinnon virallisista näkemyksistä, hän palasi Saksaan 1921. Hän opetti Bauhausissa kunnes natsit pakottivat koulun lopettamaan vuonna 1933. Silloin Kandinski muutti Ranskaan, jossa vietti loppuelämänsä. Hän sai Ranskan kansalaisuuden 1939.
Kandinskilla oli äärimmäisen herkkä värien taju; hän on kertonut lapsuudestaan tapauksia, jossa voimakkaiden värien kokeminen aiheutti fyysisiä oireita. Kandinski oli synesteetikko eli saattoi kokea värejä myös kuuloaistimuksina. Ennen taideopintojaan Kandinski perehtyi Vologdan alueen kansantaiteeseen, ja varhaistuotannon kirkkaat värit tummalla pohjalla ovat saaneet vaikutteita alueen kansanomaisista maalauksista. Ennen taideuralle siirtymistään Kandinski näki myös Monet'n maalauksen Heinäsuopa ja kuvaili miten siinä oli "voimakas värin tuntu joka oli riippumaton taulun aiheesta". Kandinski tutustui myös teosofiaan.
Kandinskia pidetään yhdessä Piet Mondrianin ja Kasimir Malevitšin kanssa abstraktin taiteen pioneereina.
