Bauhaus

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee taide- ja arkkitehtuurikoulua. Katso täsmennyssivu sanan muista merkityksistä.

Walter Gropius suunnitteli Bauhaus -koulurakennuksen Dessaussa, joka valmistui 1925–26.

Bauhaus (Staatliches Bauhaus) oli Saksassa vuosina 1919–33 toiminut taide- ja arkkitehtuurikoulu. Moderni arkkitehtuuri- ja esinesuunnittelu on pitkälti lähtöisin Bauhausista. Bauhausin koulutusjärjestelmä on myös useimpien nykyaikaisten arkkitehti- ja taideteollisuuskoulutusten esikuva.

Koulun perusti Walter Gropius Weimarissa vuonna 1919 yhdistämällä kaksi muuta koulua. Perusajatuksena oli luoda koulu, jossa yhdistyisivät arkkitehtuuri-, käsityö-, taideteollisuus- ja taidekoulutus.

Ensimmäisen maailmansodan loputtua Gropius tunsi uuden aikakauden alkaneen ja halusi luoda siihen sopivan uuden tyylin. Funtionalismiksi kutsuttua tyyliä sovellettiin myös esine- ja huonekalumuotoiluun. Sen tuli olla funktionaalista, halpaa ja sen oli sovelluttava massatuotantoon. Kuten William Morris ja Arts and Crafts -liike edellisellä vuosisadalla, Gropius halusi yhdistää taiteen ja käsityön taidot sekä tuottaa korkealaatuisia, toimivia tuotteita. Gropius johti koulua 1919–28, hänen jälkeensä koulua johtivat Hannes Meyer ja Ludwig Mies van der Rohe.

Weimarin tasavalta tuki aluksi vahvasti Bauhausia. Hallituksen vaihduttua Bauhaus muutti Dessauhun 1925, jonne rakennettiin Bauhausin koulurakennus ja useita muita funktionalistisia rakennusprojekteja. Vuonna 1927 Bauhausin tyyli ja sen tunnetuimmat arkkitehdit vaikuttivat voimakkaasti Die Wohnung(asunto) -näyttelyssä Weissenhofissa, Stuttgartissa. Vuonna 1932 Bauhaus joutui jälleen muuttamaan, tällä kertaa Berliiniin.

Marcel Breuerin Bauhausissa suunnittelemasta teräsputkituolista tuli modernismin symboli 1920-luvulla. Se on myös malliesimerkki funktionaalisen, edullisen ja massatuotantoon sovellettavan tuotteen suunnittelusta.

[muokkaa] Natsien suhtautuminen

Natsit, jotka olivat vastustaneet Bauhausia sen olemassaolon ajan, tekivät myös Berliinin Bauhausin toiminnan mahdottomaksi ja opettajat päättivät lopettaa sen yksimielisesti vuonna 1933. Bauhausia eivät vastustaneet vain natsit, vaan Bauhaus koki vastustusta laajalti oikeistosta. Bauhaus koettiin kommunistisen toiminnan kulissiksi, etenkin kun monet venäläiset taiteilijat toimivat Bauhausissa. Natsien piirissä Bauhaus ja sen piirissä tapahtunut taiteellinen toiminta miellettiin "epäsaksalaiseksi" ja "rappiotaiteeksi", eivätkä he hyväksyneet Bauhausin modernia tyyliä.

Natsien kielteinen suhde Bauhausiin osoittaa heidän politiikkansa ristiriitaisuutta ja epäjohdonmukaisuutta. He inhosivat Marcel Breuerin suunnittelemia teräsputkituoleja samanaikaisesti, kun suosivat Volksradion (kansanradio) ja Volkswagenin (kansanauto) suunnittelua ja tuotantoa. Ja konservatiivista, mansardikattoista "Blut und Boden" tyyliä suosittiin arkkitehtuurissa Bauhausin funktionalismin sijaan samalla kun rakennettiin Saksan viivasuoria Autobahneja (moottoritie). Kun muissa Euroopan maissa oli siirrytty selkeisiin ja helppolukuisiin painokirjaimiin, kuten antiikvaan ja groteskiin, joita myös Bauhausin typografit kehittelivät, Kolmannen valtakunnan virallinen kirjaintyyppi oli vaikeaselkoinen fraktuura tammikuuhun 1941 asti, jolloin fraktuura kiellettiin "juutalaiskirjaimena".

[muokkaa] Vahva vaikutus

Bauhausin suunnittelijat saivat hyviä työtarjouksia varsinkin Yhdysvalloista. Bauhaus vaikutti voimakkaasti varsinkin toisen maailmansodan jälkeen muotoilijoihin ja muotoilusuuntauksiin. Nämä ovat vielä tänä päivänä yhtä ajankohtaisia kuin Bauhausin aikaan. Siellä luodut koulutusmenetelmät, tavat ja tyylit muotoilla esineitä ja suunnitella rakennuksia vallitsevat voimakkaina tänäänkin. Bauhaus vaikutti myös suomalaisten arkkitehtien ja muotoilijoiden, etenkin Alvar Aallon ja Ilmari Tapiovaaran tuotantoon.