Web Analytics
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions Telemark (hiihto) – Wikipedia

Telemark (hiihto)

Wikipedia

Telemark on myös lääni Norjassa
Telemark-käännös
Suurenna
Telemark-käännös

Telemark on laskettelun kantamuoto, jossa liikutaan lumella hiihtäen tai laskien kahdella suksella. Suksien side mahdollistaa kantapään vapaan liikkeen. Telemarkille ovat tyypillisiä ns. telemarkkäännökset.


Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Telemarkhiihdon historia alkaa 1800-luvun puolivälin Norjasta, jossa hiihtoa harrastettiin ensimmäisiä kertoja pelkän hyötykäytön lisäksi myös huvina ja urheiluna.

Modernin telemarkin alkuna pidetään Telemarkin maakunnasta kotoisin olevan Sondre Norheimin, aikansa "hiihtopummin" ja modernin hiihdon isän, osallistumista Kristianiassa (nykyisessä Oslossa) hiihtokilpailuun vuonna 1868.

Telemarkilaiset miehet olivat kilpailussa ylivoimaisia. Norheim voitti kilpailun ja esitteli maailmalle uuden käännöstyylin ja uudenlaiset välineet. Hän esitteli telemarkilaiseksi ristityn käännöksen sekä silloin christianiaksi ristityn parallelkäännöksen, joka myöhemmin vakiintui käyttöön myös alppihihdossa.

Välineisiin Norheim keksi perusteita, jotka vaikuttavat niissä vielä tänäkin päivänä. Hänen käyttämänsa suksi oli totuttua lyhyempi, ja siinä oli sivuleikkaus ja kannantausside. Hänen kehittämänsä ominaisuudet paransivat olennaisesti suksen käsittelyä niin hypyissä kuin käännöksissä. Myöhemmin 1900-luvun alkupuolella suksiin lisättiin Keski-Euroopassa teräskantit ja lisää tukevuutta haettiin myös lukitsemalla kantapää sukseen.

Telemarkhiihto vaipui unohduksiin vuosikymmeniksi, kunnes 1970-luvulla se heräsi Yhdysvalloissa uudestaan henkiin. Tällöin vapaalaskusta kiinnostuneet laskijat löysivät tämän hiihdon kantamuodon uudestaan. He opettelivat vanhojen tekniikoiden lisäksi telemarkin hengen: vapauden ja hiihdon hauskuuden.

Eurooppaan telemarkin uusi aalto saapui 1980-luvulle tultaessa, jolloin se kuitenkin oli pienten piirien harrastus. Vasta 1990-luvulla telemarkin suosio lisääntyi räjähdysmäisesti. Tällöin niin harrastajamääärät, välinepuolen tarjonta kuin kilpailutoimintakin lisääntyivät voimakkaasti.

[muokkaa] Telemark lajina

Telemark on perinteisin ja monipuolisin hiihtolajeista. Se mahdollistaa hiihtämisen, nousemisen, laskemisen, käännökset ja hyppäämisen. Siinä voi kilpailla monipuolisesti tai sitä voi harrastaa sellaisenaan: vaeltaa, laskea ja nousta rinteitä missä haluaa.

[muokkaa] Telemarktekniikka

Telemarktekniikka on kaikkien laskettelutekniikoiden kantamuoto, ja siitä mm. alppilajit ovat myöhemmin kehittyneet.

[muokkaa] Asento

Telemarkhiihdon käännös eroaa alppihiihdon tekniikasta selkeimmin siinä, että hiihtäjän kantapää on vapaa nousemaan suksesta, mikä mahdollistaa käännöksessä laskeutumisen tasapainoiseen, matalaan ja joustavaan asentoon. Tässä asennossa paino jakautuu molemmille jaloille, ja takajalan paino on päkiällä ja polvi suunnilleen lantion alapuolella. Etujalka taas joustaa nilkasta ja polvesta siten, että kantapää on kiinni suksessa. Jalkojen väliin jää monon mitta. Kyseistä asentoa kutsutaan telemarkasennoksi, ja sitä käytetään myös mäkihypyn alastulossa.

[muokkaa] Käännös

Käännös suoritetaan pudottautumalla ensin telemarkasentoon. Tämän jälkeen ulkojalka siirretään eteen – toisinaan myös sisäjalka taakse. Tässä asennossa paino jakautuu molemmille jaloille siten, että käännöksen alussa painotetaan hieman enemmän etujalkaa ja kännöksen lopussa takajalkaa. Kun sukset on kantattu sisäkaarteen puoleiselle kantilleen, käännös leikkaa itsestään rinteeseen.

Käännöksessä vyötärö kiertyy siten, että hartialinja on koko ajan kohtisuorassa alarinteen suuntaan. Laskijan lantio nojaa kantatessa sisäänpäin. Kädet ovat rennosti vartalon etupuolella. Tekniikka ei tarvitse sauvoja, mutta laskijat käyttävät usein kahta sauvaa (käännöksessä vain ns. kevyt merkkaus tai ei mitään) tai yhtä pitkää keppiä (perinteinen sauva, jolla vain tasapainotetaan laskua).

Käännösten välillä tehtävä telemarkvaihto on yhtäjaksoinen, pehmeä liikesarja, jossa takajalka viedään eteen seuraavan käännöksen etujalaksi. Vaihdossa tapahtuva jalkojen vienti eteen tai taakse aiheuttaa ylös-alasliikkeen, joka antaa laskuun luonnollisen rytmin. Näin uusi käännös alkaa lähes itsestään.

[muokkaa] Kilpailulajina

Telemarkin kilpailulajeja ovat:

  • classic (sisältää hyppyosuuden ja tasamaaosuuden)
  • sprint classic
  • suurpujottelu

Telemarkissa on laskettu maailmancupia 1990-luvulta lähtien. Lisäksi lajissa kamppaillaan maailmanmestaruudesta.

Kolme suomalaista on voittanut lajissa maailmanmestaruuden: Milla Mattila, Antti-Pekka Auvinen ja Pia Raita. Joonas Karhumaa on voittanut vapaalaskun Pohjoismaiden mestaruuden telemark-sarjassa.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä talviurheiluun liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
THIS WEB:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2006:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu