Teknologia
Wikipedia
Teknologia on tekniikan hyväksikäyttöä haluttujen päämäärien saavuttamiseksi.
Tekniikaksi nimitetään usein taitoja ja keinoja päämäärän saavuttamiseksi tai tehtävän suorittamiseksi, esimerkiksi ihmisen toiminnan tehostamiseksi valmistetut työkalut, koneet ja järjestelmät (esim. vasara, moottori ja Internet).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Etymologia
Teknologian etymologisessa alkuperässä yhdistyy klassisen kreikan sanat Tekhne, joka merkitsi vapaiden miesten työtä ja taitoja sekä logos, joka merkitsi tietoa, oppia ja perustaa. Etymologiasta johdettavaa teknologian merkitystä, oppi tekniikasta, ei juurikaan käytetä vaan teknologiaa ja tekniikkaa käytetään yleensä synonyymeinä, joilla on vain vivahde-ero, jos sitäkään. Teknologia sanaa käytetään tekniikka-sanan asemesta, kun halutaan erityisesti korostaa, että tarkoitetaan ns. korkeampaa tekniikkaa.
[muokkaa] Tiede ja tekniikka
Tiede ja tekniikka ovat molemmat ongelmanratkaisua, jossa käsitellään todellisuudessa olevia rakenteita ja toimintoja. Ero näiden välillä löytyy tavoitteista. Tieteenharjoittaja pyrkii selvittämään todellisuuden rakennetta ja toimintaa. Tähän voidaan käyttää apuna erilaisia teknisiä välineitä kuten mikroskooppi ja tietokone. Insinööri pyrkii saamaan aikaan halutun rakennelman tai toiminnon. Tähän hän voi kayttää apuna erilaisia tietoja kuten fysiikka tai kemia. Eli tieteilijän tavoite on nähdä todellisuus sellaisena kuin se on ja insinöörin tavoite on muokata siitä halutunlainen.
Periaatteelinen ero tieteen ja tekniikan välillä on selvä mutta käytännössä eroa ei nykyisin useinkaan ole. Tieteentekeminen ja tekniikka ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa ja ruokkivat toisiaan. Teknisillä laitteilla pystytään esimerkiksi näkemään sitä, mikä on ihmissilmän tavoittamattomissa. Tieteellisellä tietämyksellä taas voidaan nopeuttaa teknistä kehitystä, koska sen avulla voidaan tehdä systemaattista kehitystyötä pelkän kokeilun ja sattuman sijaan.
[muokkaa] Tekniikan historia
- Pääartikkeli: Tieteen ja tekniikan historia
[muokkaa] Tekniikan evoluutio
Varhaiset tekniikan saavutukset ovat kokeilun ja sattumien tulosta. Vasta muutamana viime vuosisatana tekniikoiden kehittäminen tieteellisen tietämyksen perusteella on noussut merkittävimmäksi uusien tekniikoiden lähteeksi.
Niin kutsuttu korkea tekniikka perustuu tieteelliseen tietämykseen, esimerkiksi fysiikkaan, kemiaan, biologiaan ja kybernetiikkaan ja siten niiden pohjalla olevaan matematiikkaan. Uudet matemaattiset ja tieteelliset menetelmät ovat mahdollistaneet uusien fysikaalisten ilmiöiden mallintamisen ja siten teoriaan pohjautuvan insinöörityön. Esimerkki tästä ketjusta on Maxwellin yhtälöt (matematiikka), piiriteoria (fysiikka) sähköisten systeemien mallintamiseksi ja hallitsemiseksi ja sitten erilaisten sähkölaitteiden suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö.
1990-luvun lopulta lähtien on teknologiankehityksestä ollut esillä julkisuudessa malli, jossa innovaatioiden siemenet syntyvät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksilla, josta ne virtaavat pk-yritysten kautta suuryrityksiin. Puhutaan lähteistä (source), ylävirrasta (upstream) ja alavirrasta (downstream). Ajatusmalliin on vaikuttanut historialliset tosiasiat: Esim. Wrightin veljekset kehittivät moottorilentokoneen polkypyöräpajassaan. Kehitystyön aikana he olivat kirjeenvaihdossa eri professoreiden kanssa. Toinen esimerkki pk-yrityksen innovatiivisuudesta on Microsoft, joka pystyi ottamaan käyttöön mikrotietokoneessa DARPAn 1960-luvun kehitysprojektien tulokset, jotka esim. kehityshankkeita tehnyt Rank Xerox hylkäsi.
Yleisesti tekniikan kehittyminen ja muutos ovat vallitsevan yhteiskunnan, luonnon ja ihmisyksilöiden vuorovaikutusta, josta etsittävät ketjumaiset kehityskulut ovat vain likimääräisiä kuvauksia. Lisäksi, kun jo olemassa oleva tekniikka vaikuttaa tekniseen kehitykseen, on evoluutio sopiva kuvaamaan teknisen kehityksen kulkua.
[muokkaa] Tekniikka, evoluutio ja ihminen
Tekniikka on yhtä vanhaa kuin ihminen ja keskeinen osa ihmissuvun eloonjäämisessä kilpailevien lajien kanssa. Evoluution kannalta keskeiset tekniikan tuotteet liittyvät ihmisyhteisöjen koon kasvamiseen, erikoistumiseen sekä tiedon esittämiseen, taltiointiin ja välitykseen (kirjoitustaito, kirjapainotaito, tietokoneet).
Ensimmäiset ihmisen ylivoiman lähteet suhteessa muihin lajeihin olivat tekniikkaan liittymättömiä, mutta tietoon liittyviä: aivot, oppiminen ja etenkin kieli. Tieto oli ja on edelleen tekniikkaa merkittävämpi eloonjäännin edistäjä.
[muokkaa] Teknologian talous
[muokkaa] Rahoitus
Teknologian rahoittajina ja kehittäjinä toimivat pääasiassa erilaiset valtiolliset ja yksityiset organisaatiot: tutkimuslaitokset, yliopistot ja teknologiayritykset.
[muokkaa] Julkinen
Julkinen rahoitus on tärkeä teknologian kehityksen edistäjä monilla tavoilla.Yhdysvaltain hallitus jakaa kymmeniä miljardeja dollareita uuteen teknologiaan vuosittain, etenkin Yhdysvaltain ilmavoimien, DARPAn, NASAn, Energiaministeriön laboratorioiden kautta. Myös osavaltioilla on omia tukiohjelmiaan. Euroopassa Euroopan komission 6. puiteohjelma jakaa noin viisi miljardia euroa vuosittain. Ranskassa on ollut vanha perinne panostaa teknologiaan, mutta sen valtiolliset rahoitusorganisaatiot ovat yhdistyneet vasta 2000-luvun alussa. Saksassa liittovaltion rahoitus kanavoidaan pääosin Helmholtz-tutkimusorganisaation kautta. Suomessa teknologiankehitystä tehdään VTT:n budjettirahoituksella, Tekesin kilpaillulla rahoituksella ja yliopistoissa.
Teknologiaa on - etenkin 1900-luvulla - ajanut asevoimien rahoittama aseiden kehitys. Monet ilmailun, elektroniikan jne. sovellukset on kehitetty ensin asevoimien käyttöön ennen siviilikäyttöä. Kylmän sodan päätyttyä mm. elektroniikassa siviilisovellutusten teknologiankehitys on ollut nopeampaa kuin kooltaan paljon pienempien asetekniikan markkinoiden. Samaan aikaan esim. sotilaselektroniikan tuotantolinjoja on ajettu alas niiden huonon kannattavuuden vuoksi. Julkisen sektorin tutkimus ja teknologiankehityksen rahoitusorganisaatiot ovat kasvattaneet osuuttaan.
[muokkaa] Yksityinen
Tutkimus ja kehitys on yrityksen uudistumisen tärkeimpiä väyliä. Ilmailuteollisuudessa tutkimuspanos on jopa 15% liikevaihdosta. Vastaava panos on elektroniikkateollisuudessa yleensä noin 10% ja perinteisessä teollisuudessa alempi.
OECD-maissa teollisuus vastaa noin kaksi kolmasosaa tieteen ja teknologian alojen tutkimuksesta ja kehityksestä, kun taas yliopistot 20% ja muu julkinen rahoitus on 10%. Köyhemmissä maissa kuten Portugali ja Meksiko teollisuuden panos on pienempi. Yhdysvallat sijoittaa huomattavan paljon asevoimien tutkimuksen ja kehityksen kautta, jossa yksityisen sektorin panos on pienempi. Suomessa 2/3 tutkimusrahoituksesta on yritysten rahoitusta Nokian, Metson jne. suuryritysten ollessa suurimmat panostajat.
[muokkaa] Muita taloudellisia aspekteja
[muokkaa] Sosiaaliset tekijät ja vaikutukset
Teknologialla on lukemattomia vaikutuksia; äärimmäisissä tapauksissa nämä voidaan erottaa tarkoituksellisiin ja tarkoittamattomiin vaikutuksiin. Näkymättömimmät teknologian sivuvaikutukset ovat usein sosiaalisia. Teknologia voi aiheuttaa hitaasti tapahtuvia vaikutuksia yksilöissä, ryhmissä, instituutioissa ja kokonaisissa yhteiskunnissa.
- Arvot
- Etiikka
- Elämäntavat
[muokkaa] Teknologian osa-alueita ja keksintöjä
- Avaruustutkimus
- Energia
- Kodintekniikka
- Käytettävyys
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteitä
- Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa "Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)", joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään asevoimien teknologiaa vuoden 2020 tähtäimellä. Ensimmäinen osa käsittelee teknologioita ja toinen osa järjestelmiä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Artikkeleita tekniikan eri aihealueista (englanniksi)
