Swidryn kulttuuri
Wikipedia
Swidryn kulttuuri 11000-9500 eaa. (13000-11500 vuotta sitten ) oli kivikautinen kulttuuri pohjoisessa Itä-Puolassa , Liettuassa ja Valko-Venäjälläkin jääkauden päättymisen aikoihin. Jääkauden päättymisen aikana Itä-Euroopan Ukrainan mammutinmetsästyksen viimeiset saarekkeet olivat Länsi-Ukrainassa Moldovan tienoilla ja Itä-Ukrainassa. Kun mammutti kouli sukupuuttoon, syntyi Swidryn kulttuurin tyyppiisä peuranmetsästyskulttuureja. Tämän kulttuurin ihmiset elivät peuranpyynnillä metsänrajan pohjoispuolella. Suomen yllä oli vielä mannerjäätikkö. Kulttuuri alkoi lämpimänä Allerödkaudella, jota seuranneella kylmällä nuoremmalla dryaskaudella tundra levisi etelään. Kulttuuriin liittyviä löytöjä on tehty mm. paikoista Calowanie ja Swidry Wielkie. Tätä kulttuuria on väitetty uralilaiseksi, muttei sitä ole kyetty todistamaan varmasti. Swidryn alkuperä lienee jääkautisessa Ukrainassa, josta ihmisiä muutti pois jään ja tundran vetäydyttyä pohjoiseen. Kulttuuri saattaa olla läntisten mammutinmetsästäjien, Moldovan kulttuurin peruja. Swidryn kulttuuri itse levisi itään ja pohjoiseen. Noin 9000 eaa jälkeen swidryläinen muuttoliike suuntautui itään metsänrajan saavuttua Swidryn alueelle.
Swidryn kulttuurin länsipuolella Oder-joesta länteen olivat oli Hampurin ja Ahrensburgin kulttuurien alueet. Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa olivat Brommen (Lungbyn) kulttuurit ja Venäjällä ja Valko-Venäjällä Krasnosilljan kulttuuri, ia itäisen Valko-vanäjän, Ukrainan ja venäjän nurkkauksessa vielä eräs peuranmetsästyskulttuuri.
[muokkaa] Jälkiswidryläiset kulttuurit
Kun Swidryn kulttuurin ihmisiä vaelsi riistan perässä itään ja pohjoiseen, syntyi jälkiswidryläinen kulttuuri. Joidenkin tutkijoiden mielestä jälkiswidryläisen kulttuurin jako osiin on keinotekoista. Varhainen jälkiswidryläinen kulttuuri 12500 kalenterivuotta sitten eli 10500 eaa. oli itäisessä Pohjois-Puolassa, Kaliningradin alueella ja Länsi-Liettuassa. Swidryn lähialueilla oli 8500 eaa seuraavia kulttuureja. Jääkauden päätyttyä Suomeen saapuneet ihmiset olivat suurella todennäköisyydellä jälkiswidryläisen Kundan kulttuurin metsästäjiä ja kalastajia.
- Venevon kulttuuri Puolassa
- Ressetan kulttuuri Valko-Venäjällä
- Kundan kulttuuri Liettuassa, Latviassa ja Virossa
- johon liittyvät Pullin löydöt Liettuassa, muistuttavat varhaisia Ristolan löytöjä Suomessa
- Butovon kulttuuri Äänisen eteläpuolella
- Veretjen kulttuuri Äänisen itäpuolella
Äänisjoen latvoilla Äänisjärven itäpuolella oli ns. itäisen Kunda-kulttuurin metsästäjiä, jotka tulkitaan jälkiswidryläisiksi, 9000-8900 eaa (kalenterivuosina).
Noin 8600 eaa (kalenterivuosina) syntyi Kundan kulttuuri Eestiin ja Koillis-Latviaan sekä Inkerinmaalle. Myös Äänisjärven pohjoisosien rannoilta on löydetty jälkiswidryläistä asutusta. Alueella louhittiin jo varhain vain tälle seudulle tyypillistä vihreäkiviliusketta.
