Gravetten kulttuuri

Wikipedia

Gravetten veitsi

Gravetten kulttuuri oli jääkauden aikainen myöhäiskivikautinen työkalujenvalmistustyyli 34000 - 25000 kalenterivuotta eli 29 000 - 21 000 radiohiilivuotta sitten.

Kulttuuri levisi Keski- ja Etelä-Eurooppaan, Ukrainaan ja Venäjälle. Gravetten kiviset keihäänkärjet olivat pitkiä säleitä, joita oli esim. kärjestä muokattu tarkemmin jonkin verran. Parhaiten Gravetten kulttuuri tunnetaan lihavaa alastonta naista, ehkä äitijumalatarta esittävistä "venuspatsaista", jollainen mm Willendorfin venus on. Asutus oli kiinteää, ihmiset näyttävät asuneen ainakin talvisin samalla paikalla tuhansia vuosia. Gravetten talot olivat roudattomaan maahan puoliksi kaivettuja ympyränmuotoisia noin viisimetrisiä kuoppia, joilla oli puista ja mammutinluista tehty kupumainen katos. Oli myös erillisä varastomajoja. Ensi kertaa tuli paloi maasta tehdyssä puoliympyränmuotoisessa liedessä. Luolat lienevät olleen vain satunnaisia palvontapaikkoja tms. Ihmisiä haudattiin maan alle esineiden kanssa. Uskotaan, että Gravetten kulttuurin heimoille oli tärkeä poppamies eli shamaani. Jääkauden pakkasen kiristyttyä Gravetten kulttuuri jatkoi Slovakian alueella vain hyvin harvana epigravette-asutuksena, ja Moskovan lähistöillä oleva Sungirin asuinpaikka hylättiin. Lännessä Gravetten kulttuuri korvautui Solutré-kulttuurilla, mutta jatkoi mm. Ukrainan alueella.

[muokkaa] Gravetten kulttuuri

Willendorfin venus

La Gravette on Couzen laaksossa Lounais-Ranskassa, joka oli jääkauden aikainen myöhäispaleoliittinen läntinen keskus. Gravetten kulttuuri kivikautiseksi oli hyvin pitkälle kehittynyt metsästyskulttuuri.

Tämä kivikauden kulttuuri ulotti vaikutuksensa Keski-Eurooppaan, Uralille ja Venäjän eteläosiin mm. Sungiriin ja Kostenkiin. Gravettea oli mm. Espanjassa, Etelä-Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Tshekissä, Slovakiassa, Unkarissa, Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa, Serbiassa, Kreikassa ja Ukrainassa. Dolni Vestonicen puu- ja nahkatalot noin 28000 vuoden takaa oli kaivettu noin metrin syvyyteen maan sisään suojaksi talvimyrskyiltä. Nämä talot saattoivat olla ikiroutaan tehtyjä lihavarastoja. Kauden leiripaikat olivat hyvin järjestettyjä. Piikivestä isketyistä säleistä tehtiin mm. veitsiä, kaivertimia ja kaapimia. Keihäänheitin, jousi ja nuoli tunnettiin.

Tavaroita tehtiin luusta, sarvesta, nahasta ja puusta. Gravetten ihmisillä oli köysiä , koreja ja tekstiilejä. Ravinnosta oli kalaa ja pieniä eläimiä n. 50 %. Yhteiskunta oli eriytynyt, pli muita rikkaampia ja päälliköitä. Yhtsiskunnallinen perusyksikkö saattoi olla heimojen yhteenliittymä, klaani. Oli venuspatsaita ja muuta siirrettävää taidetta. Luotiin taidetta: luolamaalauksia, luolakaiverruksia, kädenkuvia luolissa. Gravetten ajalta on muun muassa Willendorfin venuspatsas, joka esittää lihavaa alastonta naista. Huipputavallisia nämä patsaat eivät löydöissä ole. Maalauksissa ja kaiverruksissa oli pään ja ihmisen kuvia. Gravetten kehittyneempi varhainen luolataide oli n. 26000 vuoden takaa. Gravetten kulttuurin aikoihin lienee koira kehittynyt ja ehkä kesytetty. Gravetten kulttuurin metsästäjät metsästivät Slovakiassa monia eläimiä, mm. napakettuja. Arvellaan Gravetten aikoina ihmisten liikkuneen laajalla alueella ja harjoittaneen tavaranvaihtoa. Eri Gravetten paikalliskulttuurit olivat Keski-Euroopassa hieman erilaisia. Gravette kehittyi ajan mukana. Ilmasto viileni jääkauden maksimia kohti n. 28000-24000 vuotta sitten alkaen ja esimerkiksi Sungirin asuinpaikka Jaroslavin lähellä Moskovan lähiseudulla hylättiin, kun ilmasto kylmeni. Ihmiset joko kuolivat kylmään ja nälkään riistaeläinten hävittyä tai pakenivat. Itä-Euroopan väestö keksittyi etelään Ukrainan Kostenkin kulttuurin alueelle ja vastaavasti Ranskassa Solutrén kulttuurin alueelle, ja myös Balkanin niemimaalle ns. refugioihin, "pekolaiskeskuksiin".

Gravetten kausi päättyi Ranskassa Solutrén kulttuurin tuloon juuri jääkauden huippukohdalla tai juuri sen alla noin 215000 vuotta sitten. 21000-18000 vuotta sittenhän oli jääkauden huippukohta. Itä-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa Gravetten tyyppinen perinne jatkui muuntuen ajan mukana. Etelä- ja Itä-Euroopassa, muun muassa Italiassa jatkui jälkigravettelainen eli epigravettelainen aika noin välillä 21000-14000 vs.

[muokkaa] Gravetten työkalut

Gravetten kivityökalut olivat tyypiltään kivestä, esim. piikivestä iskettyjä ohuita talttamaisia, mutta kuitenkin melko karkeatekoisia säleitä, ilmeisesti kiviveitsiä joita käytettiin saaliseläinten nylkemiseen ja lihojen kaapimiseen luista. Gravetten keihäänkärki oli melko hyvin tehty (ja muistutti jossain määrin Solutrén kärkeä, ja paleointiaanien varhaisia kärkiä). Afrikasta noin 25000 vuoden takaa on löydetty ensimmäinen keihäslinko, atlatl, joka on alkeelliseksi erittäin tehokas metsästysase.

Jotkut lähteet väittävät että keihäslinko olisi keksitty noin 30000 vs Gravette-kauden alussa tai ennen sitä. Jousi ja nuoli olisi tunnettu päätellen pienistä kivikärjistä.

Gravetten ajalta lienee noin 25000 vuotta vanha Länsi-Venäjän löytö, jossa on suoristettu keihäänkärki (lenkkiavainta muistuttavalla työkalulla, jollaisia on löydetty mm. paleointiaanien varhaisilta asuinpaikoilta).

[muokkaa] Gravetten ajoituksesta

Gravettesta on eri lähteissä erilaisia ajoitusarvioita, ja ei aina osaa sanoa ovatko ns. kalibroituja vai kalibroimattomia radiohiilivuosia. Erään ranskalaisen arvion mukaan Gravette on ollut Kesselt- ja Tursac-interstadiaalien välissä.

Jos Gravette olisi ollut 28000-24000 C-14 BP, niin olisi 32400-28900 vs, 22000 BP olisi 26600 vuotta sitten).

Gravetten ja sen aikalaisten kausia , ajat GISP-aikoja

Mahdollinen Aurignac/Gravette siirtymä??, Aurignac 3b-4a

33000-31600 vuotta sitten 30000-28600 radiohiilivuotta sitten

32000-n. 28000 vuotta sitten 29000-25000 radiohiilivuotta sitten "varhainen", "varsinainen" Gravette 25800-24200
- Pavlov-Gravette 34600-28000 30500-25000 radiohiilivuotta sitten
  - Pavlov Tursac-interstadiaalina
- Kostenki-Gravette 27000-24000 vuotta sitten, 23500-21000 radiohiilivuotta sitten
Aurignacin jälkeinen Gravette Ranskassa 31600-29000 vuotta eli 28600-25800 radiohiilivuotta sitten Maisieres- ja Tursac-interstadiaalien välisenä kylmänä kautena
- Aurignac 4b (IVb) 31600-31000 vuotta eli 28600-27900 vuotta sitten
- Bay. Font. 31000-30000 vuotta sitten 27900-26900 radiohiilivuotta sitten
- Grav. Ind. 30000-29000 vuotta eli 26900-25800 radiohiilivuotta
Rayssien/Noaillien 29000-27500 vuotta sitten, 25800-24200 vuotta sitten, Noaillien vuotta eli 29000-28500 eli n. 25600 radiohiilivuotta sitten
Laugerien 27500-25800 24300-22400 radiohiilivuotta sitten (ei sama kuin Laugerie-interstadiaali)
Proto-Magdalenien 25700-25000 vuotta eli 22400-21700 radiohiilivuotta sitten

Gravette Slovakiassa

32000 vuotta sitten varhaisin (absoluuttinen ajoitus)
27000 - 23 000 vuotta sitten, Gravette pääosin
22000 - 20000 epigravette

[muokkaa] Gravetten kärkityypit

Châtelperrone
Kostienkow
Des Vachons
Pavlov

[muokkaa] Gravetten löytöpaikkoja

Charente
Charente-Maritime
Dordogne et Vienne

Ja myös

Laussel
La Mouthe
Abri Pataud
Terme Piala

[muokkaa] Pavlovin kulttuuri eli Itä-Gravette

Dolní Věstonice liittyy Itä-Gravetten eli Pavlovin kulttuuriin 29000-24000 BP. Dolní Věstonicen 28000-26000 (31000-26000 vs) vuotta vanha maahan kaivettu nahkamaja-asutus ja sieltä löydetty poltetusta savesta tehty venuspatsas. Se on maailman vanhin keramiikkaesine. Paikalla asuttiin tuhansia vuosia. Sieltä ön löydetty 2000 poltettua savipalloa. Tsekkoslovakian Pavlovin kulttuurin löytöpaikkoja.

- Dolni Vestonice Moraviassa
- Moravany-Lopata
- Predmost 1
- Pavlov 1 27000-25000 BP
- Kostenki 1 24000 - 21000 BP Donjoella Venäjällä
- Petrkovice
- Brno II noin 25000 vs
- Venäjän Kohotulevo Tursac I tai II interstadiaalina 25000 BP

[muokkaa] Gravetten kulttuurin aikalaisia

Kostenkin kulttuuri Ukrainassa, Kostenki I
Willendorfin venuspatsas
Avdeevo
Pavlov

[muokkaa] Katso myös

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../g/r/a/Gravetten_kulttuuri.html

Luokka: Kivikauden kulttuurit