Suomalainen musiikki
Wikipedia
Suomalaisella musiikilla tarkoitetaan Suomen kansan hengentuotteita, jotka on esitetty sävelin. Taidemusiikin juuret Suomessa eivät ole niin syvät kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa ja renessanssin ja barokin ajalta ei tunneta suomalaisia säveltäjiä. Musiikkielämä alkoi syntyä vasta wieniläisklassismin lopulla: muun muassa Turun Soitannollinen Seura seura perustettiin vuonna 1790. Tämän aikakauden merkittävin säveltäjä oli Bernhard Henrik Crusell. Varhaisromantiikan ajan keskeinen vaikuttaja oli nykyisin "Suomen musiikin isäksi" nimitetty saksalaissyntyinen Fredrik Pacius, joka toimi Helsingin yliopistossa musiikinopettajana. 1800-luvun puolestavälistä aina toiseen maailmansotaan asti keskeinen Suomen taidemusiikin tyylisuunta oli myöhäisromantiikka ja etenkin kansallisromantiikka, jonka keulahahmo oli Suomen tunnetuin säveltäjä Jean Sibelius. Kansainvälisestikin laajalti tunnetun Sibeliuksen vaikutus Suomen musiikkielämään oli mittava. Ensimmäiset suomalaiset modernistit, muun muassa impressionismista ja ekspressionismista vaikutteita saaneet Väinö Raitio (1891-1945) ja Aarre Merikanto ilmaantuivat musiikkielämään jo 1920-luvulla, mutta heidän modernisminsa ei kuitenkaan horjuttanut romantiikan valta-asemaa.
1950-luvulla modernismi rantautui Suomeen toden teolla niin sanotun modernismin toisen aallon myötä, jossa siirryttiin jo 12-säveljärjestelmään ja muihin uusiin sävellystekniikoihin. Ensimmäisiä suomalaisia kaksitoistasäveljärjestelmää käyttäneitä säveltäjiä oli Erik Bergman. 1950-luvulla käytettiin myös sarjallisuutta ja sointi- ja kenttätekniikoita. 1970-luvulla alkoi suomalaisen oopperan renessanssi Aulis Sallisen ja Joonas Kokkosen sointimaailmaltaan perinteisten, niin sanottujen karvalakkioopperoiden myötä, mutta toisaalta nuoret säveltäjät ja muusikot toivat eurooppalaista radikaalia modernismia Suomeen muun muassa Korvat auki -yhdistyksen piirissä. Monet näistä 1970-luvun nuorista radikaaleista, kuten Kaija Saariaho, Magnus Lindberg ja Esa-Pekka Salonen ovat nousseet kansainväliseen kuuluisuuteen 80- ja 90-lukujen aikana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kansanmusiikki
Katso myös:
- Kansanmusiikki
- Joiut
- Itkuvirret
- Runosävelmissä
- Työlaulut, paimensoitot ja -huhuilut
- Kansantanssit
[muokkaa] Keskiaika
Katso myös:
- Gregoriaaninen musiikki
- Pyhän Henrikin sekvenssi Caetus noster laetus
- Piae cantiones, latinankielinen teinilaulukokoelma
- Kirkkomusiikki
- Piiritanssit
[muokkaa] 1600-1800-luvut
Katso myös:
- Aurora-seura, Åbo musikaliska sällskap (1790)
- Akateeminen Musiikkiseura (Helsingin kvartettilauluseura 1828)
- Fredrik Pacius ja Friedrich Richard Faltin, Musiikkiseura
- Karl Collan
- Johan Filip von Schantz
- Wegelius
- Robert Kajanus
[muokkaa] 1800-1900-lukujen vaihde, itsenäisyyden alkuajat
Säveltäjiä:
- Jean Sibelius
- Erik Furuhjelm
- Lauri Ikonen
- Armas Järnefelt
- Toivo Kuula
- Leevi Madetoja
- Erkki Melartin
- Ernst Mielck
- Ilmari Krohn
- Armas Launis
- Oskari Merikanto
- Selim Palmgren
- Karl Teodor Flodin
- Emil Genetz
- P. J. Hannikainen
- Heino Kaski
- Heikki Klemetti
- Axel von Kothen
- Otto Kotilainen
- Armas Maasalo,
- Mikael Nyberg
- Aksel Törnudd
- Yrjö Kilpinen
- Aarre Merikanto
- Väinö Raitio
- Sulho Ranta
Kuoroja:
- Muntra Musikanter
- Ylioppilaskunnan Laulajat
- Suomen Laulu
- Laulu-Miehet