Simone Weil
Wikipedia
Simone Weil (3. helmikuuta 1909 – 24. elokuuta 1943) oli ranskalainen filosofi. Hän syntyi juutalaistaustaiseen pariisilaiseen lääkäriperheeseen, jolla oli intellektuaalisia harrastuksia. Veljensä Andrén kanssa Simone innostui geometriasta, Platonista ja muista kreikkalaisista filosofeista. Simone Weil sai koulutuksensa Henri IV:n lyseossa ja valmistui Ecole Normale Supérieuresta filosofian opettajaksi.
Weil toimi filosofian opettajana useissa Ranskan kaupungeissa ja alkoi aktivoitua poliittisesti. Hän kiinnostui marxilaisuudesta ja siitä, mitä Saksassa oli tapahtumassa. Sittemmin hän pettyi kommunisteihin ja aloitti työskentelyn tehtaissa, liukuhihnan ääressä, saadakseen kuvan työläisen arjesta ja siitä, miksi nämä eivät pyrkineet aktiivisesti elämänsä muuttamiseen. Weil kirjoitti ihmisten itselleen ja toisilleen aiheuttamasta sorrosta (Oppression et liberté), tehdastyöstä (La condition ouvrièr) sekä artikkelin väkivallasta (L'Iliade ou le poème de la force). Samaan aikaan hän kävi keskusteluja katolisten oppineiden kanssa uskon todenmukaisuudesta ja huomasi pitävänsä buddhalaisuutta parempana kuin kristinuskoa tai juutalaisuutta.
Matkusteltuaan Italiassa ja koettuaan mystisinä pidettyjä elämyksiä Weil kiinnostui uudelleen kristinuskosta, joskaan ei ottanut kastetta. Hän pohti erityisesti kärsimyksen ja pahan ongelmaa sekä kauneutta. Jumalan poissaolon käsite on hänen teologisessa ajattelussaan keskeinen. Weilin uskonnollisista pohdinnoista on hänen kuolemansa jälkeen koottu teos La Pesanteur et la Grace (1947; suom. Painovoima ja armo (Maija Lehtonen 1976)). Samalla hän alkoi toimia uudelleen poliittisesti, päämääränään uuden Euroopan henkinen luominen. Hän siirtyi Lontooseen Pariisin miehityksen jälkeen ja kirjoitti kirjaa kulttuuristen juurten tarpeellisuudesta (L'Enracinement). Teoksessa hän hahmottelee ihmissielun tarpeet kasvatuksen ja poliittisen uudistamisen perustaksi. Myös tämä teos julkaistiin vasta Weilin kuoleman jälkeen (1949).
Weil on vaikuttanut monen nykyisin tunnetun filosofin poliittiseen ajatteluun.
Simone Weilistä on suomeksi kirjoittanut kaksi tutkimusta filosofi Jukka Hankamäki: Tasapainon geometria (1992) ja Rakkauden välittäjä (1997). Ilias-artikkelin suomennos on julkaistu Parnasso-lehdessä. Juha Varto on kirjoittanut kirjan "Mitä Simone Weil on minulle opettanut" (2005).
Simone Weiliä ei pidä sekoittaa Simone Veiliin, joka on ranskalainen poliitikko.
