Shōgun

Wikipedia

Shōgun (jap. 将軍) oli samurai-armeijan ylipäällikkö ja Japanin todellisten hallitsijoiden arvonimi vuodesta 1192 aina Meiji-restauraatioon asti vuonna 1868, vähäisin keskeytyksin. Sana shōgun tarkoittaa kenraalia. Koko titteli seii daishōgun tarkoitti "suurta kenraalia, joka kukistaa barbaarit". Barbaarit viittasivat alun perin pohjoisen ainu-kansaan.

Alkuperäisessä merkityksessään pohjoisalueiden komentajana shōgun-arvonimi oli käytössä lähinnä 800-luvulla. Tällöin ei ollut kyse mistään ōlaajemmasta vallasta Japanin muilla alueilla. Kun ainuväestö oli alistettu Honshū-saaren pohjoisnokkaan asti, arvo jäi pois käytöstä.

1100-luvulla Japani siirtyi niin kutsutusta klassisesta kaudesta feodaaliaikaan. Hoviaateliston valta alkoi murtua nousevan samurailuokan tieltä etenkin 1100-luvulla, jolloin feodalismi lujitti myös huomattavasti otettaan niin että suurten maaomistusten hallinta siirtyi poissa olevilta hoviaatelisilta paikallisille samuraijohtajille. Lopulta näiden mahtavimmat johtomiehet saivat huomattavaa valtaa valtionkin asioiden suhteen, hoviaatelin johtohenkilöiden sijasta. Syntyi samuraihallinto. Sen johtohahmolle titteliä kehitettäessä, vuonna 1192 otettiin käyttöön uudestaan shōgun-arvonimi. Ensimmäinen tällainen shōgun oli Minamoto no Yoritomo, joka siirsi Kioton keisarinhovilta todellisen vallan itselleen. Hän perusti Kamakuraan feodaalistyyppisen hallinnon, jossa kaikkea poliittista valtaa käytti samurailuokka, Kioton keisarin ja aristokraattien jäädessä vain nimellisiksi hallitsijoiksi. Shōgunien johtamaa keskushallintokoneistoa kutsuttiin nimellä bakufu kaikkien seuraavienkin shogunaattien kausilla.

Varsin pian Minamoto-shōgunit menettivät todellisen vallan alaisilleen samuraijohtajille, erityisesti Hojo-sukuun kuuluville ministereilleen.

Tilanne alkoi purkautua 1300-luvun alkuvaiheilla, jolloin itsepäinen keisari Go-Daigo yritti palauttaa valtaa keisarinhallinnolle. Tuloksena riidoista ja sisällissotimisesta seurasi, että kenraali Ashikaga sai shogunin arvonimen ja vallan, ja käynnisti parisataa vuotta oman sukunsa vallassa pysyneen Muromachi-shōgunaatin.

Tämä shōgunaatti musertui lopulta samuraisukujen välisten pikkusotien roihahdettua lähes anarkistiseksi laajaksi sisällissodaksi 1500-luvun loppupuoliskolla. Sen voittajaksi kohosi ensin Oda Nobunaga, sitten tämän murhan jälkeen Toyotomi Hideyoshi.

Lopulta 1600-luvun alussa heidän liittolaisensa Tokugawa Ieyasu (jonka valtaannousuun Shōgun-romaani on juoneltaan löyhästi perustettu) varmisti vallan itselleen ja perusti Tokugawa-shōgunaatin. Näiden shogunien aikana Japanin pääkaupungiksi tuli heidän tukikohtansa Edo, nykyiseltä nimeltään Tokio. Heidän shōgunaattinsa oli erittäin keskusjohtoinen ja yhteiskuntaa kaikilla tasoilla kontrolloiva. Japani muun muassa sulkeutui ulkomaailmalta lähes täysin. Noita pariasataa vuotta on kutsuttu jopa sotilasdiktatuurin kaudeksi. Shōgunien aika päättyi Meiji-restauraatioon 1868.

Kun Yhdysvallat alisti Japanin toisen maailmansodan jälkeen muutamaksi vuodeksi miehityshallintonsa alaiseksi, sen johtajaa kenraali Douglas MacArthuria kutsuttiin toisinaan valkoihoiseksi shōguniksi.

[muokkaa] Katso myös

Shogun - Total War: Total War sarjan PC-peli