Rupikonna
Wikipedia
| Rupikonna | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Rupikonnaa (Bufo bufo), puhekielessä joskus rupisammakko, tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin välimeren saaria lukuun ottamatta. Rupikonna esiintyy melko harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomessa. Rupikonna on Euroopan yleisimpiä sammakkoeläimiä ja se hyväksyy asuinpaikakseen hyvin monenlaiset ympäristöt metsistä puutarhoihin ja niittyihin. Rupikonna on rauhoitettu laji.
Rupikonnan ihossa on runsaasti nystyröitä, korvallisrauhaset ovat selkeästi ulkonevat ja olemus on hyvin tanakka. Rupikonnan takajalat ovat lyhyemmät kuin sammakolla, koska rupikonna liikkuu pääasiassa kävellen. Selkäpuoli on väritykseltään yksisävyisen ruskea, vatsa taas on joko vaalea tai harmaaseen vivahtava.
Rupikonnan lisääntymiskausi alkaa heti horroksen jälkeen, jolloin konnat matkaavat samalle paikalle, jossa on itse syntynyt. Munat lasketaan 3-6 metriä pitkäksi "kaksiriviseksi helminauhaksi". Nauhat naaras munii vesikasvien ympärille. Poikaset kuoriutuvat 8-12 vuorokauden kuluttua. Koiras on sukukypsä kolmivuotiaana ja naaras vuotta myöhemmin. Rupikonna saattaa elää jopa 40-vuotiaaksi.
Rupikonna liikkuu lähinnä hämärän ja pimeän aikaan. Rupikonnalle tyypillistä on myös paikkauskollisuus. Päivät rupikonna viettää tietyssä vakiokolossaan, ja öisin se kiertää vakiopolkuaan ruokaa etsimässä. Häirittynä konna laskee päänsä alas ja takaruumiinsa ylös näyttäen täten paljon todellisuutta suuremmalta. Samalla se saattaa erittää iholleen maitomaista limaa.
Rupikonnan horros alkaa syys-lokakuussa ja päättyy huhti-toukokuussa. Se talvehtii sekä maalla, että vedessä. Sen ruumiinlämpö voi laskea alle 0 asteen. Eläimen hengitys on erittäin vähäistä ja elintoiminnat miltein pysähtyvät talven ajaksi.
