Rime of the Ancient Mariner
Wikipedia
The Rime of the Ancient Mariner ("Vanhan merimiehen tarina") on pisin ja ehkä myös kuuluisin Samuel Taylor Coleridgen kirjoittama runo. Hän kirjoitti sen vuosina 1797–1798. Ensimmäisen kerran se ilmestyi kirjassa Lyrical Ballads (1798). Runon on suomentanut Yrjö Jylhä nimellä "Vanhan merimiehen tarina", ja se on ilmestynyt kokoelmissa Runon pursi ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englanti.
Runon kieli jäljittelee englantilais-skottilaisia raja-balladeja, jotka olivat vasta tulleet englantilaisen yleisön tietoon. Runo kertoo vanhan merimiehen yliluonnollisista kokemuksista pitkällä merimatkalla. Rajumyrsky painaa laivan eteläiselle napa-alueelle, mutta onnea tuottava albatrossi ilmestyy alukselle ja johtaa sen pois uhkaavien jäälauttojen seasta. Myöhemmin merimies kuitenkin ampuu albatrossin jousellaan. Tämä rikos suututtaa henget, jotka ajavat laivaa takaa. Alun suotuisat etelätuulet vievät aluksen tyynille vesille. Alus jää tyynen sään vangiksi, ja juomavesi loppuu.
Janon vaivaama miehistö ripustaa kuolleen albatrossin merimiehen kaulaan merkiksi tämän syyllisyydestä. Lopulta alus kohtaa aavelaivan, jonka kyydissä ovat Kuolema (luuranko) ja Kuolleena-elävä (kuolemankalpea vaalea nainen), jotka heittävät noppaa miehistön sieluista. Kuolema voittaa ne kaikki, paitsi merimiehen. Miehistö kuolee yksitellen, mutta merimies pysyy hengissä ja joutuu seitsemän vuorokautta näkemään kirouksen kuolleiden miesten silmissä. Lopulta merimies vapautuu kirouksesta, kun hän nähdessään merieläimiä uimassa mielessään siunaa niitä. Albatrossi putoaa hänen kaulastaan, ja osa hänen syyllisyydestään pyyhkiytyy pois. Hyvät henget valtaavat kuolleen miehistön, he nousevat ylös ja ohjaavat aluksen takaisin kotiin, missä se uppoaa pyörteeseen jättäen vain merimiehen jäljelle. Tekonsa hyvittääkseen mies joutuu vaeltamaan ja kertomaan tarinaansa ja opettamaan toisillekin, että Jumalan luomaa elämää tulee kunnioittaa.
Runo on saattanut toimia innoittajana James Cookin toiselle tutkimusmatkalle eteläiselle Tyynellemerelle. Coleridgen opettaja William Wales oli myös Cookin lippulaivalla HMS Resolutionilla tähtitieteilijänä. Toisella matkallaan Cook purjehti usein eteläisen napapiirin eteläpuolelle selvittääkseen, oliko tuo tarumainen manner edes olemassa.
Kun William Wordsworth ja Coleridge suunnittelivat yhteistä runokokoelmaansa Lyrical Ballads, he päättivät, että Wordsworthin runot käsittelisivät tavallista elämää ja Coleridgen yliluonnollisia teemoja. Tämä on hyvä ottaa huomioon runoa tutkiessa.
Kriitikot ottivat runon vastaan ristiriitaisin arvosteluin, ja kustantaja kertoi Coleridgelle, että suurin osa kirjasta myytiin merimiehille, jotka kuvittelivat sitä meriaiheiseksi laulukirjaksi. Coleridge teki runoon vuosien mittaan muutoksia. Toiseen painokseen hän vaihtoi vanhahtavien sanojen tilalle uudempia. Vuoden 1817 versioon hän lisäsi tiivistelmät sivun reunaan.
[muokkaa] Runo populaarikulttuurissa
Runolla on merkittävä osa Douglas Adamsin kirjassa Dirk Gentlyn holistinen etsivätoimisto. Sillä oli myös suuri vaikutus Mary Shelleyn Frankensteiniin.
Suomessa runo tunnetaan myös Aku Ankan tarinasta Kaikkien aikojen merimatka (Not-So-Ancient Mariner) vuodelta 1966 (W WDC 312-01), jossa runositaatti on käännetty muotoon "Kohtalo uhkaa hirmuisin, sillä ammuin nuolen ilmoihin ja albatrossia haavoitin!".
Rime of the Ancient Mariner (Vanhan merimiehen tarina) on myös Steve Harrisin Iron Maidenille vuonna 1984 säveltämä kolmetoista minuuttia ja kolmekymmentä sekuntia pitkä kappale, jonka sanoitus perustuu Coleridgen runoon. Kappaleessa tarinan merimies kertoo häissä tarinansa yhdelle häävieraista.
Kappale on sävelletty Iron Maidenin viidennelle albumille, Powerslavelle. Powerslaven lisäksi The Rime of the Ancient Mariner löytyy livenä soitettuna Live After Death -albumilta ja Best of the Beast -kokoelmalta. Kappale on myös ollut mukana Iron Maidenin vuoden 1986 maailmankiertueella Somewhere on Tour.
Hunt Emerson teki runon pohjalta sarjakuvan vuonna 1990. Runon tekstiä on käytetty siinä lähes sellaisenaan, mutta kuvitus pohjaa usein runosta väännettyihin sanaleikkeihin.
