Posthumanismi
Wikipedia
Posthumanismi on klassisen sekulaarin ja rationaalisen renessanssin humanismin perinteestä nouseva aatejärjestelmä, joka pyrkii päivittämään alkuperäisen humanistisen ideologian vastaamaan paremmin 2000-luvulla tieteen tuntemaa todellisuuskäsitystä.
Posthumanismin erottaa klassisesta humanismista kaksi asiaa. Humanistisen filosofian ihmisen korostamisesta on luovuttu, ja ihminen palautetaan muiden luontokappaleiden sekaan. Ihmisellä ei ole rajatonta oikeutta tuhota luontoa ja käyttää sitä omaksi hyväkseen, eikä eettisesti voida päätellä a priori ihmisen olevan täysin erilaisen moraalin määräämä. Klassiseen humanismiin verrattuna myös järjen kaikkivoipaisuudesta on luovuttu, joka oli klassisen humanismin määrittelevimpiä piirteitä. Vahvasta rationaalisuuden perinteestä pidetään toki kiinni, mutta ihmismielen kyky ymmärtää kaikkeutta, yhteiskuntaa tai edes itseään on kuitenkin vain rajallinen ja järjenkin rajat pitää tuntea.
Posthumanismin tunnetuin osa-alue on transhumanismi, jonka mukaan ihmisen kehoa ja mieltä voidaan ja tulee jatkaa tekniikan keinoin. Heidän mukaansa tekniikka tulee parantamaan ihmisten hyvinvointia valtavasti, kuten se on aikaisemmin tehnyt, ja ensimmäiset kuolemattomat sukupolvet saattavat olla jo käsillä. Posthumanistinen todellisuuskäsitys on luonteeltaan materialistinen ontologia, ja se pyrkii päivittämään renessanssin humanismin filosofiaa nykytiedon mukaiseksi. Wittgensteinilaisen tyyliset kielen ongelmat ovat käsitteellisiä sekaannuksia, ja kieli on täysin eri asia kuin sen viittaama kohde.
