Pleistoseenin lopun joukkotuho

Wikipedia

Pleistoseenin lopun joukkotuhossa noin 13000 - 9000 vuotta sitten hävisivät mm. mammutit, jättiläislaiskiaiset, glyptodontit, sapelihammaskissat ja monet muut suuret eläimet ehkä ihmisen metsästäminä. Osasyy eläinten tuhoon on voinut olla jääkauden lopun ilmastonmuutos. Aikaisempien jääkausien päättyessä ei tapahtunut vastaavaa joukkotuhoa. On arveltu, että ihmiset toivat Amerikkaan tauteja, jotka myös tuhoisvat eläinkantoja. Tämä ei selitä Euroopan eläinten tuhoa. Pääasiallista syytä ei ole kuitenkaan varmuudella osattu sanoa. Petoeläimet hävisivät, koska ensin katosivat niiden riistaeläimet, joihin ne olivat erikoistuneet. Ainakin Euroopassa esim mammutin häviäminen näyttää olleen asteittainen tapahtuma tuhansien vuosien kuluessa, ja ehkä tapahtunut ensin joillain alueilla, luultavasti ensin etelässä. Mutta Amerikassa monien suureläinten tuho tapahtui alla 500 vuodessa.

Sisällysluettelo

1 Pleistoseenin joukkotuho Euraasiassa
2 Pleistoseenin lopun joukkotuho Amerikassa
3 Katso myös
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Pleistoseenin joukkotuho Euraasiassa

Euroopan eläinten joukkotuho alkoi pleistoseenin lopulla, myöhäispaleoliittisen kivikauden kestäessä noin 60000 vuotta sitten, ja päättyi holoseenin alussa. Mammutti hävisi ensin etelästä, myöhemmin pohjoisesta. Mammutin häviäminne alkoi Länsi-Euroopassa ainakin 36000 radiohiilivuotta sitten. Mutta jääkauden huippukaudella 18 000 - 16 000 radiohiilivuotta sitten mammutti katosi kokonaan eräältä tutkittavalta länsi-Euroopan alueelta. Se oli kadonnut tai hyvin harvinainen 12000 radiohiilivuotta sitten Euroopasta ja Siperian arktiselta rannikolta 10000 radiohiilivuotta sitten. Eristyneitä mammutteja eli Wrangelin saarella Itä-Siperiasta pohjoiseen vielä 6148 - 2192 radiohiilivuotta sitten. Jättiläispeuran (Megaloceros giganteus) lajimäärä väheni hyvin hitaasti Länsi-Euroopassa ennen jääkauden huippukohtaa koten mammutilla, mutta todellinen joukkotuho tapahtui 12000 - 11000 radiohiilivuotta sitten. Peura oli poissa Länsi-Euroopasta pidenpään kuin mammutti jääkauden huippukohdalla, 20000-12500 vuotta sitten. Monilla Länsi-Euroopan alueilla jättiläispeura hävisi erityisen nopeasti lämpimällä Alleröd-kaudella 12000-11000 radiohiilivuotta sitten eli 13700-12680 vuotta sitten, mutta häviäminen oli nopeaa jo aikaisemmalla lämpimällä Bölling-kaudella jo 14500 vuotta sitten. Keski-Venäjän tasangolla jättiläispeura hävisi tavallista nopeammin 15000-14000 radiohiilivuotta sitten. Luolakarhu, arovisentti ja villasarvikuono hävisivät suunnilleen samassa tahdissa kuin mammutti, eli noin välillä 40000-11000 radiohiilivuotta sitten. Myskihärkä katosi suunnilleen lämpimän kauden alussa noin 14500 vuotta sitten. Luolaleijona katosi jääkauden lopuilla suunnilleen 16000-11000 radiohiilivuotta sitten. Luolaleijona katosi jääkauden päättyessä ehkä noin 12000-9000 radiohiilivuotta sitten.

Jääkauden päättymisen aikoina ilmasto aaltoili rajusti ja lämpimän kauden jälkeen tuli kylmä nuorempi dryas 11000-10000 radiohiilivuotta sitten. Tämä raju ilmaston vaihtelu saattoi vaikuttaa mammutin ja muiden eläinten elinympäristöihin. Mammuttia suosinut runsaskasvinen arotundra hävisi kuivine ilmastoineen. Wrangelin saarelta löydettiin arktiseksi hyvin runsas kasvilajisto enen muinaisten mamutin jäänteiden löytymistä.

Pohjois-Aasiasta mammutti hävisi nopeasti 12000 radiohiilivuotta sitten. Viimeiset mammutit on ajoitettu pohjoisimpaan Siperiaan välille 10000-9700 radiohiilivuotta sitten. Tämä vastaa aikaa noin 11000 vuotta sitten, jolloin puita ilmestyi pohjoiseen Siperiaan.

Kääpiömammutteja eli vielä 7390-4740 radiohiilivuotta sitten syrjäisellä, pohjoisella Wrangelinsaarella, jossa säilyi kylmä ilmasto ja jonne ei liene eksynyt ihmisiä pitkiin aikoihin.

[muokkaa] Pleistoseenin lopun joukkotuho Amerikassa

Eri eläimet näyttävät hävinneen hieman eri tahdissa eri aikoina. Amerikassa joukkotuho näyttää olleen erityisen raju. Jääkauden maksimin jälkeen mammutit vaelsivat 30 leveysasteelta 50 leveysasteelle. Coloradon laakion jättieläimet hävisivät noin 13 000 vuotta sitten 400 vuoden sisään. Toinen tieto antaa suurimmalle häviämistapahtumalle jossa hävisi 15 suurta eläinsukua, iäksi 13400-12900 vuotta sitten, mikä on 11500-11000 radiohiilivuotta sitten. Kalifornian kääpiömammutti kuoli 11030 radiohiilivuotta sitten. Etelä-Amerikan jättiläiseläinten tuho tapahtui muutama sata vuotta sitten. Noin 7000 radiohiilivuotta sitten ihminen saapui Karibiaan ja tappoi sieltä normaalia suuremmiksi kasvaneet jättiläislaiskiaiset.

Toinen tieto antaa häviämisen päättymisen ajaksi 10200 radiohiilivuotta sitten eli 12000 vuotta sitten. Ihminen saapui Alaskasta Amerikkaan 13500-13200 vuotta sitten. Noin 13200 vuotta sitten ihmisiä asui laajalla alueella Pohjois-Amerikassa, ja seuduilla tapahtui kasvillisuusmuutoksia. 13000 vuotta sitten koko suurlajisto paitsi elefantit hävisivät, ja mammutti säilyi Amerikassa vain vuoteen 12800 asti. Etelä-Amerikan jättiläiseläimet hävisivät muutama sata vuotta myöhemmin kuin Pohjois-Amerikan eläimet.

Jääkauden päättymisen kasvillisuusmuutokset olivat asteittaisia esimerkiksi Alaskassa, josta mammutti hävisi laajoilta alueilta 11500 radiohiilivuotta sitten. Saint Paulin saarella mammutteja oli vielä 7900 radiohiilivuotta sitten.

Pleistoseenin jääkauden aikoina talvet olivat ankaria Beringiassa, mutta ohut lumipeite mahdollisti ruohoa syöville eläimille löytää tarpeeksi talvisyötävää. Jääkauden ruhoa ja pensaita kasvavatmammuttiarot ja sisälsivät tarpeeksi ravinteita, jota tuli mm jään reunalta levinneestä lössistä. Lössi oli syntynyt jään kuluttaessa kiveä. Jääkauden ilmesto oli melko kuiva, ja lumikerros matala. Paju oli tavallisin pensas. Noin 14000-13000 radiohiilivuotta sitten ilmasto kostui Alaskassa, ka kosteampi pensastundra levisi maahan. 13500-12000 radiohiilivuotta sitten Beringian alueella ilmaston vaiheittainen kostuminen Kasvatti biisonin määrää, ja väliksi 13000-12000 radiohiilivuotta sitten hirven määrää vähäksi aikaa. Mammuttien määrä alkoi pienetä 13500 radiohiilivuotta sitten , oli alimmillaan 13000 radiohiilivuotta sitten ja alkoi pian taas nousta saavuttaen uuden huipun radiohiili12500 vuotta sitten, alkaen taas aleta.

13500-12000 radiohiilivuotta sitten kasvoivat rajusti jääkauden kylmälle ilmastolle alun perin ominaisten pajun, ruohon (Gramininae), saran (Cypreceae) ja marunapensaan (Artemisia) määrät. 12500 radiohiilivuotta sitten Alaskaan saapui ihminen . Ihmisen saapuminen, jääkauden kasvillisuuden pieneneminen ja koivun yleistyminen näyttävät osuvat yksiin. Hevonen hävisi 12500 radiohiilivuotta sitten 12500-11000 radiohiilivuotta sitten kääpiökoivu (Betula nana) yleistyi rajusti. Noin 12500-11500/11000 radiohiilivuotta sitten jääkausikasvillisuus harvinaistui nopeasti, muttei hävinnyt kokonaan.

Noin 11000-10000 radiohiilivuotta sitten Alaskaan saapui laajalti poppelipuuta. Boreaalinen metsä levisi maahan lopulta noin 5000 vuotta sitten holoseenin keskivaiheilla.

Kaikkiaan Amerikasta hävisi 33 eläinsukua. Jotkut ovat sanoneet jopa ihmisten mukanaan tuomien tautien hävittäneen Amerikan eläimiä.