Clovis-kulttuuri
Wikipedia
Clovis-kulttuuri (Llano-kulttuuri) on ensimmäinen tunnettu intiaanikulttuuri. Tämän kulttuurin ihmiset, paleointiaanit, metsästivät mammutteja piikivikärkisillä keihäillä. Piikivikärjet olivat kivikautisiksi melko hyvin tehtyjä. Clovis vallitsi jääkauden lämpimän jakson päättyessä 13200–12750 vuotta sitten. Clovis-ihmisten arvellaan saapuneen Amerikkaan, kun Pohjois-Amerikan yllä olleeseen suureen mannerjäätikköön avautui kulkukelpoinen käytävä. Clovis-ihmisiä saattoi olla Amerikassa jo 13500 vuotta sitten. Muinaiset metsästäjät olivat liikkuvia, he siirtyivät riistan perässä. Clovis-kulttuurin tunnetuin jäänne on vain sille ominainen ns. Clovisin keihäänkärki, joka on pitkä, litteä, 2-puolisesti isketty. Clovis-kulttuuri vallitsi pääosin nykyisten Yhdysvaltain alueella, joitain löytöjä on tehty jopa Panamasta asti. On väitetty, että ennen Clovisia olisi ollut Amerikassa ihmisiä, liittyen muun muassa ns. pre-Clovis-kulttuuriin, mutta tämä on kiistanalaista. On tehty monia hyvin vanhoja radiohiiliajoituksia, mutta esimerkiksi puuhiili ei aina synny ihmisen sytyttämästä nuotiosta. Itä-Aasiasta ei ole löydetty täsmälleen Clovisin tyyppisiä keihäänkärkiä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Clovis-kulttuuri
Clovisin luola on New Mexicon osavaltiossa Yhdysvalloissa. Sieltä on löydetty keihäänkärkiä. Clovisin ihmisten uskotaan kävelleen Beringin salmen yli silloin, kun merenpinta oli alhaalla jäätiköiden sidottua itseensä suuria määriä vettä jääkaudella. Clovisin ihmiset olisivat saapuneet Yhdysvaltoihin noin 13000 vuotta sitten, jolloin Kanadan yllä olevaan jääkilpeen avautui Kanadan Mckenzien osavaltioon aukko.
Riukiusaarilla Japanissa asuttiin joskus 35000-15000 vuotta sitten. Ihmisiä saapui Kamtsatkan niemimaalle, läntiseen Beringiaan viimeistään n. 17000 vuotta eli 14000 radiohiilivuotta sitten, ehkä silloin jolloin jääkauden ankarin vaihe hellitti tilapäisesti.
Paleointiaanit saapuivat ensin Alaskaan 14000 vuotta sitten (12000 radiohiilivuotta sitten) ja vaelsivat ehkä 14000-13500 vuotta sitten Kalliovuorten itäisillä rinteillä olevan Kordillieerien jääkäytävän läpi. Toinen mahdollinen saapumisreitti on mm. kanooteilla pitkin Kanadan länsirannikkoa.
Clovis-kausi oli lämpimällä, mutta viilenevällä Alleröd-kaudella, sen lopussa ja kylmän Dryas-kauden alussa. Lounais-Amerikassa oli silloin kuivaa. Jääkauden aikainen suurriista kuoli Amerikassa pääosin sukupuuttoon Clovis-kauden päätyttyä. Silloin Lounais-Amerikassa alkoi kostea kausi.
Clovis levisi arkeologisesti katsoen salamavauhtia laajoille alueille ja kesti ehkä noin 300-600 vuotta. Se tuotti muun muassa noin 10 000 löydettyä keihäänkärkeä. Clovis-kulttuurin pääalue oli Yhdysvallat, pohjoisin aivan eteläisin Kanada Pohjois-Meksiko. Mutta tai jonkin verran Clovista muistuttavia on löydetty myös Alaskasta. Kanadan ja Alaskan Clovis-kärjet ovat harvinaisia.
Eteläisiä Clovis-kärkiä on löydetty muutamilta paikoilta myös Meksikosta, Guatemalasta, Costa Ricasta ja jopa Panamasta asti. Tavallisimpia Clovis-kärjet olivat Ohiossa ja muissa itäisissä osavaltioissa. Lounais-USA:n Clovis liittyi mammutin, Itä-USA:n mastodontin metsästykseen ja keräilyyn. Clovis-kulttuuri levisi monelaisiin ympäristöihin. Ei olla varmoja, missä Clovis-ihmiset ensiksi asuivat, luultavasti Lounais-USA:ssa. Itäiset Clovis-paikat lienevät vanhempia kuin läntiset. Clovisin kärkiä jonkin verran muistuttavia kärkiä on löydetty muutamia myös Alaskasta. Erään näkemyksen mukaan Clovis-ihmiset olisivat levinneet noin 6 km vuodessa, eli saapuneet 500 vuodessa Alaskasta Uuteen Meksikoon. 30 metsästäjän heimosta on voinut erään näkemyksen mukaan 500 vuodessa syntyä 26-425 heimoa, eli 800-12500 ihmistä. Nämä olisvat kyenneet tuottamaan miljoonia keihäänkärkiä, joista vain harva on löydetty. Noin 12000-10000 vuotta sitten Amerikan jääkauden aikainen suureläimistö katosi.
Kulttuuri vaikutti Amerikassa lähinnä keskisen ja itäisen Yhdysvaltain alueella, ei niinkään lännessä. Clovis oli laajalle levinnyt, kun se ilmestyi läntiseen Pohjois-Amerikkaan 11500 radiohiilivuotta sitten ja myös itäiseen pohjoiseen Amerikkaan 10600 radiohiilivuotta sitten Kanadan itärannikolla keskisessä Nova Scotiassa oli pohjoisin itärannikon Clovis-paikka Dilbert noin 100 km päässä mannerjäätikön reunasta noin 12600 (10600 radiohiilivuotta) sitten. Vastaava oli Buck Brook noin 9000 radiohiilivuotta sitten, ja myös Bull Brook ja Reagan.
Clovisin kärjet muistuttavat jääkautisen ranskalaisen Solutrén tietyn tyyppisiä kärkiä. Mutta Clovis-esineistössä on myös Aurignacin ja Madeleinen kulttuurien sekä muitten myöhäispaleoliittisten kulttuurien piirteitä. On väitetty, että Clovis-ihmiset oliisvat purjehtineen Amerikkaan kanooteilla Atlantin ympäri Solutren alueelta. Epäilemättä tämä on ollut vaikea tai mahdoton tehtävä tuon ajan kulkuneuvoilla. Vaikka Clovisin kulttuurin esineistössä on Solutren piirteitä, luolataide puuttuu Clovisista.
Arkeologit kiistelevät yhä siitä, oliko ennen Clovista Pre-Clovis eli esiclovis-kulttuuri. Aikaisemmin pidettiin luotettavina jopa 25000 vuoden ikäisiä Sandia-kulttuurin löytöjä, nykyään Sandiasta ollaan toista mieltä. Etelä-Amerikan Chilen Monte Verden löydöt ovat n. 15000 vuotta vanhoja (n. 12700) ja Venezuelan El Jobon Taima-Taima-luolan löydöt n. 15500 vuotta vanhoja (n. 13000 radiohiilivuotat).
Vanhat luulöydöt ovat hyvin harvinaisia. Jotkut väittävät Australian alkuasukkaiden saapuneen Amerikkaan ennen intiaaneja. Monien vanhojen löytöjen ajoitus on edelleen varsin kiistanalaista, ja eri tutkijat ovat antaneet eri arvioita sirpaleina löydettyjen luurankojen kytköksistä nykyajan rotuihin, kansoihin ja heimoihin. Brasiliasta löydetty Luzia-luuranko, joka on yli 11000 vuotta vanha, muistuttaa Australian aboriginaaleja.
Ensimmäiset yli 10000 vuoden ikäiset luurangot, joita on löydetty muutamia, muistuttavat joidenkin tutkimusten mukaan eteläisen Keski-Aasian ihmisiä ja Australian alkuasukkaita. Ainakin 13000 vuotta Clovis-kulttuurin metsästäjät metsästivät pääosin mammutteja. Clovis-kulttuurin löydöt ovat tyypillisiä myöhäiskivikautisia löytöjä, jotka ovat ikään kuin yhdistelmä monesta Euroopan paleoliittisen kauden kulttuurista. Clovis-leiripaikoilta on löydetty piikivijätettä, ja luuytimen esillesaamiseksi murskattuja tai poltettuja luita. On löydetty myös kivestä hakattuja säleitä, joista on tehty esineitä, ja mammutinluista tehtyjä sylintereitä. Ihmisten asuntoja ei ole löydetty. Clovisin kaudelta on löydetty mm. luusta tehty sauva, jossa on reikä. Tämmöisiä reiällisiä tappeja on löydetty Luoteis-Siperiasta ja Madeleinen kulttuurin esineistöstä. Monikaan Clovisn löytöpaikka ei ole kerrostunut, mikä viittaa liikkuvaan elämäntapaan. Täsmälleen Clovisin tyyppistä kärkeä ei Siperiassa tunnettu. Saalistettava eläinlauma ajettiin esim. saarroksiin tai alas kallionjyrkänteeltä. Saaliin metsästys ja jälkikäsittely oli ohjattua yhteistoimintaa. Ei kuitenkaan osata sanoa, missä määrin kivikauden metsästäjät hallitsivat parhaiden metsästyspaikkojen löytämisen ja riistan ohjeilun pelottelemalla - toisten tutkijoiden mielestä kivikauden ihmiset hallitsivat riistaa kuin karjaa, toisten mielestä etsiskelivät sopivia metsästystilaisuuksia. Clovisin kulttuuri ilmestyi juuri ennen suurten eläinlajien, esim. mammutin häviämistä. Noin 11 000–10 000 vuotta sitten tapahtunut jääkauden päättymiseen liittyvä ilmastonmuutos osaltaan aiheutti ehkä mammutin tuhon metsästyksen lisäksi Amerikassakin. Clovisin kulttuuri levittäytyi läntisiin Kanadan eteläosiin ja itäiseen ja keskisiin Yhdysvaltoihin Great Basinin ja New Mexicon seuduille asti. Arvioidaan varsinaisen Clovisin kulttuurin kestäneen vain 300 v.
[muokkaa] Clovisin esineistöä
Clovisin esineistöstä voidaan yrittää tehdä päätelmiä, milloin muutto Amerikkaan olisi tapahtunut. Päätelmät viittaavat siihet, että jääkauden huippukohdan jälkeen.
- Clovisin tyyppisiä kapeita, litteitä hyvin työstettyjä koveraperäisiä kärkiä, jotka muistuttavat lähinnä Solutrén kärkiä.
- Hieman epäsäännölliisä piikiviveitsiä
- Kaapimia (sivulta katsoen koveria)
- Säleistä iskettyjä talttamaisia esineitä
- Pieniä soikeita piikivileikkureita
- Sirpin/makkaran/banaanin muotoisia hyvin työstettyjä piikivileikkureita
- Luisia heittosaseen kärkiä
- Pyöreäreikäisiä tappeja, joita käytettiin keihäiden suoristaamiseen. Muistuttavat Madeleinen kulttuurin samanlaisia ja 1-puolisia lenkkiavaimia. Näitä oli ehkä jo Gravetten aikoihin.
- 2-viistopäisiä luutappeja, joiden käyttötarkoitusta ei tunneta, ehkä keihäänkärjen alustoja, ehkä seremoniaesineitä. Muistuttavat jääkautisen Euroopan Aurignacin kulttuurin vastaavia.
- Luutappeja, joissa viisto pää, ja terävä kärki, ja kaivertimella piirrettyjä kuvioita
- Luusylintereitä, joissa piirrettyjä kuvioita
- Kaarevan terävä syöksyhammasta muistuttava luutappi, jota on käytetty piikiven työstötalttana
- Luunaskali, jossa terävä kärki, ei neulanreikää (joka keksitiin jossain vaiheessa jääkaudella, ehkä Solutren aikana).
Clovisin esineistöön eivät kuuluneet ns. mikroterät, jotka olivat särmikkäitä, pitkukaisia, prismamaisia, ja yleisiä Itä-Aasiassa Clovisin aikoihin, eivätkä myöskään Madeleinen kaudelle tyypilliset luiset harppuunat.
[muokkaa] Esi-Clovis eli pre-Clovis
Väitetään, että Amerikassa olisi ollut ihmisiä jo ennen Clovis-kautta. Monet löydöt ovat kiistanalaisia. Erääseen aikaan pidettiin Sandia-kulttuuria varmana Clovisin edeltäjänä, mutta nykyään kiistellään pre-Clovis-löydöistä. Sandia-luolan vanhimpia löytöjä pidetään nykyiisn alle 14 000 vuoden ikäisinä. Jos Amerikassa on ollut ihmisiä 50 000–13 500 vuotta sitten, näitä ei ole ollut paljon.
[muokkaa] Clovisin ajoituksesta
- 11400 - 10900 radiohiilivuotta eli 13300-12900 kalibroitua vuotta sitten.
- Toiset arviot 13200/12900–12750/12850 vuotta sitten (11200–10900/10800 kalibroimatonta radiohiilivuotta sitten).
[muokkaa] Vanhimmat ajoitetut Clovis-paikat
Noin 13000 vuotta eli 11150 radiohiilivuotta vanhat paikat ovat jo tavallisia.
- Paleo Crossing, OH Ohio?
- kalibroituja vuosia 13842-14983
- radiohiilivuosina 12150 +75
- Big Eddy, MO (Montana?)
- 13636-14094 11900 +80
- Vanhin varma ajoitus
- Clovis Aubrey, TX Texas?
- 13418-13808
- 11570 +70 radiohiilivuotta
