Phoenix Mercury
Wikipedia
| Phoenix Mercury | |
 |
|
| Perustettu | 1997 |
| Kotiareena | US Airways Center |
| Värit | oranssi, keltainen, violetti |
| WNBA-mestaruuksia | ei yhtään |
| Konferenssimestaruuksia | yksi (1998) |
| Päävalmentaja | Paul Westhead |
| GM | Ann Meyers |
| Omistaja | Robert Sarver |
Phoenix Mercury on yhdysvaltalainen naiskoripalloseura, joka pelaa Women's National Basketball Association -liigassa (WNBA). Seura pelasi ensimmäisen kautensa WNBA:ssa vuonna 1997 ollen yksi liigan perustajaseuroista. Seura on kuulunut alusta lähtien liigan läntiseen konferenssiin, johon kuuluu tällä hetkellä Mercuryn lisäksi kuusi muuta joukkuetta.
Kotiottelunsa Phoenix Mercury pelaa US Airways Center -areenalla (vuoteen 2006 asti nimeltään America West Arena) Phoenixissä Arizonassa, joka on myös NBA-seura Phoenix Sunsin, jonka sisarseura Mercury on, AFL-seura Arizona Rattlersin ja ECHL-seura Phoenix RoadRunnersin kotiareena.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Seuran historia
Phoenix Mercury on edennyt WNBA:n pudotuspeleihin kolme kertaa pelaamiensa kymmenen kauden aikana, kausina 1997 ja 1998 sekä kaudella 2000. Kaudella 1997, jolloin jatkopeleihin etenivät neljä runkosarjassa parhaiten menestynyttä joukkuetta konferenssista riippumatta, Mercury sijoittui runkosarjassa tuolloin neljäjoukkueisen konferenssinsa kärkeen ja koko liigan kolmanneksi voittoprosentilla 57,1 (16 voittoa ja 12 tappiota). Semifinaaleissa seura sai vastaansa itäisen konferenssin kakkosen New York Libertyn, joka oli vahvempi pistein 59–41 (finaalipaikka ratkesi tuolloin vain yhden ottelun tuloksen perusteella). Toisella kaudellaan Mercury sijoittui runkosarjassa voittoprosentilla 63,3 (19 voittoa ja 11 tappiota) konferenssinsa toiseksi ja koko liigan kolmanneksi ja sai näin jatkopeleissä vastaansa itäisen konferenssin kärkijoukkueen Cleveland Rockersin; Rockers kaatui voitoin 2–1, pistein 78–68, 66–67 ja 71–60, ja Mercury pääsi näin ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan kerran historiansa aikana WNBA:n loppuotteluihin. Mercury sai loppuotteluissa vastaansa koko liigaa runkosarjassa ylivoimaisesti hallinneen Houston Cometsin (runkosarjassa voittoprosentti 90), joka eteni mestaruuteen voitoin 2–1, pistein 51–54, 74–69 ja 80–71. Tähän asti viimeisimmän kerran seura esiintyi pudotuspeleissä kaudella 2000, jolloin se sijoittui runkosarjassa konferenssinsa neljänneksi voittoprosentilla 62,5 (20 voittoa ja 12 tappiota) saaden näin jatkopeleissä vastaansa konferenssin kärkijoukkueen Los Angeles Sparksin, joka pudotti Mercuryn jatkosta suoraan voitoin 2–0, pistein 86–71 ja 101–76.
Mercuryn alkuvuosina seuran tehokkain pelaaja oli seurassa kaudet 1997–2002 pelannut Jennifer Gillom, joka oli seuran paras pistenainen kausilla 1997–1999, 2001 ja 2002. Parhaimmillaan Gillom teki Mercury-vuosinaan 624 pistettä yhden kauden aikana (kaudella 1998) eli 20,8 pistettä ottelua kohden. Gillom oli myös yhdellä kaudella, vuonna 1998, seuran levypallotilaston kärkinainen yhteensä 219:lla levypallolla 30:ssa ottelussa (7,3 per ottelu). Yhteensä Gillom teki Mercury-vuosinaan 2793 pistettä 183:ssa runkosarjaottelussa, mikä on seuran ennätys. Levypalloja hän keräsi seurassa pelaaminaan vuosina runkosarjassa yhteensä 913, mikä sekin on seuraennätys. Kaudella 2000 Mercuryn paras pistenainen oli Brandy Reed 608:lla pisteellä (keskimäärin 19 ottelua kohden), kaudella 2003 Anna DeForge 405:lla pisteellä (11,9 per ottelu) ja kolmella viimeisimmällä kaudella, kausilla 2004–2006, Diana Taurasi, vuoden 2004 WNBA:n varaustilaisuuden ykkösvaraus, vuoden tulokas 2004 ja olympiavoittaja Ateenan kisoista 2004. Vuonna 2004 Taurasi pussitti keskimäärin 17 pistettä per ottelu (yhteensä 578), vuonna 2005 keskimäärin 16 pistettä ottelua kohden (yhteensä 527) ja vuonna 2006 keskimäärin 25,3 pistettä per ottelu (yhteensä 860) sijoittuen koko liigan pistepörssin kärkeen.
Päävalmentajia Phoenix Mercurylla on ollut sen tähän astisen historian aikana kuusi. Ensimmäinen tehtävää hoitanut henkilö oli entinen huipputason koripalloilija, Basketball Hall of Fameenkin valittu Cheryl Miller, joka toimi tehtävässä neljän kauden ajan vuoteen 2000 asti. Kaudella 2001 päävalmentajana aloitti Cynthia Cooper, entinen koripalloilija ja nelinkertainen WNBA-mestari Houston Cometsissa; Cooper jätti valmentajan tehtävät kesken kauden 2002. Kauden 2002 lopun päävalmentajana toimi Linda Sharp, kauden 2003 John Shumate, kaudet 2004 ja 2005 Carrie Graf, joka oli toiminut seurassa aiemmin apuvalmentajana, ja kaudesta 2006 lähtien tehtävässä on toiminut entinen NBA-valmentaja Paul Westhead, joka on ensimmäinen NBA-mestaruuden valmentajaurallaan voittanut WNBA-valmentaja.
[muokkaa] Pelaajat
[muokkaa] Kokoonpano kauden 2006 päättyessä
- Kayte Christensen
- Jennifer Derevjanik
- Sandora Irvin
- Jennifer Lacy
- Kelly Miller
- Cappie Pondexter
- Kristen Rasmussen
- Crystal Smith
- Belinda Snell
- Ann Strother
- Diana Taurasi
- Penny Taylor
- Kamila Vodichkova
[muokkaa] Entisiä pelaajia
- Marlies Askamp
- Anna DeForge
- Jennifer Gillom
- Nancy Lieberman
- Bridget Pettis
- Plenette Pierson
- Brandy Reed
- Michele Timms
- Adrian Williams
[muokkaa] Jäädytetyt numerot
- 7 Michele Timms
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Women's National Basketball Association | |
| Itäinen konferenssi | |
|---|---|
| Charlotte Sting | Chicago Sky | Connecticut Sun | Detroit Shock | |
| Indiana Fever | New York Liberty | Washington Mystics | |
| Läntinen konferenssi | |
| Houston Comets | Los Angeles Sparks | Minnesota Lynx | Phoenix Mercury | |
| Sacramento Monarchs | San Antonio Silver Stars | Seattle Storm | |
| Entiset WNBA-seurat | |
| Cleveland Rockers | Miami Sol | Portland Fire |
