Los Angeles Sparks
Wikipedia
| Los Angeles Sparks | |
 |
|
| Perustettu | 1997 |
| Kotiareena | Staples Center |
| Värit | violetti ja kulta (keltainen) |
| WNBA-mestaruuksia | kaksi |
| Konferenssin voittoja | kolme |
| Päävalmentaja | Joe Bryant |
| GM | Penny Toler |
| Omistaja | Jerry Buss |
Los Angeles Sparks on yhdysvaltalainen naiskoripalloseura, joka pelaa Women’s National Basketball Association –liigassa (WNBA). Seura pelaa kotiottelunsa Staples Center –areenalla Los Angelesissa Kaliforniassa, joka on myös neljän muun urheiluseuran kotiareena: NBA-seura Los Angeles Lakersin, jonka sisarseura Sparks on, NBA-seura Los Angeles Clippersin, NHL-seura Los Angeles Kingsin ja AFL-seura Los Angeles Avengersin. Sparks pelasi ensimmäisen kautensa WNBA:ssa vuonna 1997 ollen näin yksi liigan kahdeksasta perustajaseurasta. Seura kuuluu liigan läntiseen konferenssiin yhdessä kuuden muun seuran kanssa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Seuran menestys kausi kaudelta
Ensimmäisellä WNBA-kaudellaan Sparks saavutti voittoprosentin 50 (15 voittoa ja 15 tappiota), joka toi seuralle sijan kaksi läntisen konferenssin runkosarjassa, mutta vasta kuudennen sijan koko liigassa, joten se jäi pudotuspelien ulkopuolelle (liigan pudotuspeleihin eteni sen kahdella ensimmäisellä kaudella suurimman voittoprosentin omanneet neljä joukkuetta riippumatta konferenssista, kaudella 1999 jatkopeleihin meni kummankin konferenssin kolme parasta joukkuetta ja vuonna 2000 pudotuspeliseurojen määräksi vakiintui kahdeksan, neljä parasta seuraa kummastakin konferenssista). Kaudella 1998 Sparksilla meni vieläkin kehnommin, voittoprosentti 40 (12 voittoa ja 18 tappiota), konferenssinsa kolmas sija, koko liigassa seitsemäs, ja jälleen ulkona jatkopeleistä.
Kaudella 1999 Sparks teki selvän harppauksen eteenpäin voittamalla runkosarjassa 20 ottelua 32:sta sijoittuen näin konferenssinsa ja koko liigan toiseksi. Jatkopeleissä seura sai ensimmäisellä kierroksella vastaansa Sacramento Monarchsin, joka kaatui pistein 71-58 (pudotuspelien ensimmäinen kierros koostui tuolloin vain yhdestä ottelusta, vuodesta 2000 lähtien on pelattu paras kolmesta –järjestelmällä). Konferenssifinaalissa vastaan asettui WNBA:ta liigan ensimmäisinä kausina suvereenisti hallinnut Houston Comets, joka voitti ottelusarjan voitoin 2-1; Houston eteni lopulta kolmanteen peräkkäiseen mestaruuteensa. Tästä kaudesta alkaen Sparks on edennyt liigan pudotuspeleihin jokaisena kautena, seitsemän kertaa peräkkäin. Vuonna 2000 Sparks hallitsi runkosarjaa yhdessä Cometsin kanssa, se saavutti korkean voittoprosentin 87,5 (28 voittoa ja neljä tappiota) voittaen näin liigan runkosarjan Cometsin tullessa heti perässä voittoprosentilla 84,4 (27 voittoa ja viisi tappiota); runkosarjassa kolmanneksi paras joukkue Sacramento oli 21 voitollaan kuuden voiton päässä Cometsista ja seitsemän voiton päässä Sparksista. Pudotuspeleissä Sparks kohtasi ensimmäisellä kierroksella Phoenix Mercuryn, jonka seura nujersi suoraan kahdessa ottelussa. Konferenssifinaaleissa seura sai vastaansa tutun vastuksen, Houston Cometsin, joka oli tällä kertaa vahvempi suoraan voitoin 2-0, pistein 77-56 ja 74-69; Comets eteni jälleen WNBA-mestaruuteen, jo neljännen kerran, mutta tämän kauden jälkeen seura on jäänyt vaille voittopokaalia. Kauden päätteeksi Sparksin nousukiitoon vienyt, ensimmäistä kauttaan seurassa valmentanut Michael Cooper, entinen NBA-koripalloilija (viisi NBA-mestaruutta LA Lakersissa), palkittiin WNBA:n vuoden valmentajana.
Kaudella 2001 Sparks hallitsi liigaa ylivoimaisesti alusta loppuun asti. Runkosarjassa seura otti täsmälleen yhtä paljon voittoja kuin edelliselläkin kaudella ja voitti runkosarjan selvällä kaulalla seuraavaan joukkueeseen, itäisen konferenssin kärkijoukkueeseen Cleveland Rockersiin, joka saavutti voittoprosentin 68,8 (22 voittoa ja 10 tappiota). Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Sparks kohtasi vanhan kilpakumppanin Houston Cometsin, joka nujertui suoraan kahdessa ottelussa. Konferenssifinaaleissa vastaan tuli Sacramento Monarchs, joka kaatui voitoin 2-1 ja loppuottelussa Sparks voitti Charlotte Stingin suoraan kahdessa ottelussa, 75-66 ja 82-54. Sparksin sentteri Lisa Leslie palkittiin kauden jälkeen liigan arvokkaimpana pelaajana (MVP). Sparksin hallinta jatkui myös kaudella 2002, ensin runkosarjavoitto voittoprosentilla 78,1 (25 voittoa ja 7 tappiota), mikä oli hitusen parempi kuin toiseksi sijoittuneella Houstonilla (75%, 24 voittoa ja 8 tappiota), ja lopulta toinen peräkkäinen liigamestaruus; ensimmäisellä kierroksella kaatui Seattle Storm suoraan 2-0 (pistein 78-61 ja 69-59), konferenssifinaaleissa Utah Starzz (nykyiseltä nimeltään San Antonio Silver Stars) niin ikään 2-0 (pistein 75-67 ja 103-77) ja puhdas voittosarja pudotuspeleissä sinetöityi finaalivoitolla New York Libertystä pistein 71-63 ja 69-66.
Seuraavina kahtena kautena seura jatkoi menestyksekästä peliään runkosarjassa sijoittuen vuonna 2003 läntisen konferenssin ensimmäiseksi voittoprosentilla 70,6 (24 voittoa ja 10 tappiota) ja vuonna 2004 koko liigan runkosarjan kärkeen 25 voitolla ja yhdeksällä tappiolla jättäen Seattle Stormin taakseen viiden voiton kaulalla. Lopullinen, mestaruuteen tarvittava puristus jäi kuitenkin kummallakin kaudella uupumaan. Vuonna 2003 seura eteni finaaleihin voittamalla pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Minnesota Lynxin ja konferenssifinaaleissa Sacramento Monarchsin, mutta loppuottelussa Sparks joutui taipumaan Detroit Shockille tasaisessa ottelusarjassa voitoin 1-2 (pistein 75-63, 61-62 ja 78-83). Vuonna 2004 Sparks putosi pudotuspeleissä jo ensimmäisellä kierroksella tuttua vastusta Sacramentoa vastaan voitoin 1-2. Kauden päätteeksi Sparks keräsi kuitenkin liigan arvokkaimmat yksilöpalkinnot Lisa Leslien ollessa liigan arvokkain pelaaja ja paras puolustuspään pelaaja. Viimeisimmällä WNBA-kaudella, vuonna 2005, seura pelasi heikommin kuin vuosiin saavuttaen runkosarjassa voittoprosentin 50 (17 voittoa ja yhtä monta tappiota) päästen näin niukasti jatkopeleihin yhden voiton erolla Phoenixiin; jatkopeleissä seura putosi jo ensimmäisellä kierroksella Sacramenton ollessa vahvempi suoraan voitoin 2-0.
[muokkaa] Pelaajat ja valmennus
[muokkaa] Nykyiset pelaajat
Tilanne heinäkuussa 2006:
- Brandi Davis
- Doneeka Hodges
- Chamique Holdsclaw
- Temeka Johnson
- Lisa Leslie
- Mwadi Mabika
- Jessica Moore
- Tamara Moore
- Emmeline Ndongue
- Murriel Page
- Christi Thomas
- Dalivorka Vilipić
- Lisa Willis
[muokkaa] Entisiä pelaajia
- Latasha Byers
- Allison Feaster
- DeLisha Milton-Jones
- Nikki Teasley
- Penny Toler
- Tamika Whitmore
[muokkaa] Päävalmentajat
- Linda Sharp (1997)
- Julie Rosseau (1997-1998)
- Orlando Woolridge (1998-1999)
- Michael Cooper (1999-2004)
- Karleen Thompson ja Ryan Weisenberg (loppukauden 2004)
- Henry Bibby (2005)
- Joe Bryant (loppukaudesta 2005 lähtien)
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Women's National Basketball Association | |
| Itäinen konferenssi | |
|---|---|
| Charlotte Sting | Chicago Sky | Connecticut Sun | Detroit Shock | |
| Indiana Fever | New York Liberty | Washington Mystics | |
| Läntinen konferenssi | |
| Houston Comets | Los Angeles Sparks | Minnesota Lynx | Phoenix Mercury | |
| Sacramento Monarchs | San Antonio Silver Stars | Seattle Storm | |
| Entiset WNBA-seurat | |
| Cleveland Rockers | Miami Sol | Portland Fire |
