Perustulo
Wikipedia
Perustulo on automatisoitu sosiaaliturvajärjestelmä, jossa jokainen kansalainen saa rahaa valtiolta välttämättömimpien perustarpeiden tyydyttämiseen. Perustulo olisi useimmissa malleissa vastikkeetonta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Malleja
Yksi ehdotettu perustulomalli on negatiivinen tulovero, joka jakaisi köyhimmille tietyn perusosan, mutta hieman palkkaa tienaaville vähentäisi perustuloa esimerkiksi 50 senttiä jokaista tienattua euroa kohti. 1000 euron tuloilla työntekijä ei saisi perustuloa, muttei myöskään joutuisi maksamaan tuloveroa. Siitä ylöspäin alkaisi vakituinen tulovero. Negatiivinen tulovero on alun perin Milton Friedmanin keksintö.
[muokkaa] Keskustelu
[muokkaa] Puolesta
Perustuloa kannatetaan usein näillä väitteillä lähde?:
- Se yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa, joidenkin arvioiden mukaan hyvinkin paljon: byrokratian määrä vähenisi, ja suurempi osa rahasta päätyisi itse kohteille. Perustulolla voitaisiin korvata suurin osa mm. erilaisista tulonsiirroista, opintotuesta, minimipalkasta, työttömyysturvasta ja valtion eläkkeistä.[1][2]
- Se mahdollistaisi nykymallia joustavamman työnteon, osa-aikaisen yrittäjyyden tai muuten "vaihtoehtoisen" elämäntavan.
- Perustulon puolesta argumentoidaan usein sillä perusteella, että paljon sosiaalisesti arvokasta työtä tehdään ja olisi tekemättä myös palkkatyön ulkopuolella.
- Se antaisi kansalaisille myös mahdollisuuden tehdä normaalin työnteon lisäksi esimerkiksi lastenhoitotöitä tai huolehtia vanhemmista ihmisistä.
- Julkisen valinnan teorian tutkijat usein huomauttavat, että nykyinen sosiaalivaltio maksaa tasaisesti sosiaaliturvaa kaikille tuloryhmille. Perustulo kohdentaisi automaattisesti tulonsiirrot vain tarpeessa oleville.
- Perustulon myötä tuloloukun mahdollisuus käytännössä poistuisi, kun lisääntyvät bruttotulot lisäisivät aina myös käteen jäävää osuutta.
- Se lisäisi ihmisten valinnanvaraa, kun valtion ei tarvitsisi erikseen tuottaa ja tehdä erilaisia palveluita (vuokra-asunnot, terveydenhuolto, kirjastopalvelut, kulttuurituet) vaan valtio antaisi vain rahaa ihmisille, antaen heidän itse valita käyttökohteen.
- Vallitsevan taloustieteellisen paradigman mukaan tämä myös vähentäisi asuntokuplaa ja leikkausjonoja, kun ihmiset käyttäisivät rahansa sillä palveluntarjoajalla, joka palveluita tarjoaisi halvimmalla, tai ihmiset asuisivat tiiviimmin esim. soluasunnossa käyttäen rahansa mieluummin johonkin muuhun (ks. hintajärjestelmä).
[muokkaa] Vastaan
Perustuloa vastustetaan usein näillä väitteillälähde?:
- Sosiaaliturva kaiken kaikkiaan voidaan nähdä huonona ja ei-toivottavana asiana, koska hyvätuloisemmat joutuvat kustantamaan heikko-osaisempien toimeentulon
- Perustulo saatettaisiin asettaa liian korkealle, jolloin osa väestöstä ei välttämättä haluaisi käydä töissä ollenkaan.
- Perustulon rahoitus on nähty joskus ongelmallisena. Jotkut pelkäävät, että se tulisi kalliimmaksi kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä.
- On väitetty, että perustuloa olisi kokeiltu USA:n joissakin osissa, ja että se ei olisi käytännössä toiminut erityisen hyvin. lähde?
[muokkaa] Esimerkkejä toteutuksesta
Mikään maa maailmassa ei ole toteuttanut perustuloa.
Yhdysvaltain osavaltiossa Alaskassa mineraalivaroista kertyneitä tuloja rahastoidaan rahastoon, jonka tuotosta maksetaan vuosittaista osinkoa jokaiselle koko kalenterivuoden osavaltiossa asuneelle hakijalle. Rahaston jaettu sääntöjen mukainen osinko oli 845,76 dollaria vuonna 2005.
[muokkaa] Perustulokeskustelu Suomessa
Suomessa Vihreä liitto, Vasemmistoliitto sekä Liberaalit ovat kannattaneet perustuloa. Negatiivisen tuloveron mallia on etenkin selittänyt Vihreän liiton entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara, muun muassa kirjassaan Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi. Liberaalit ovat kannattaneet 500 euron mallia, joka korvaisi työttömyysturvan, opintotuen ja suuren osan muista tuista.
Joihinkin perustulomalleihin on yhdistetty nykyisen työttömyysturvan harkinnanvaraisuus, eli työkykyisiä perustulon vastaanottajia pakotettaisiin ottamaan työpaikka, jos sellaista tarjotaan. Suurin osa perustuloehdotuksista ei kuitenkaan sisällä tällaista vaadetta, koska järjestelmän nähtäisiin vaativan kalliimpaa byrokratiaa kuin mitä se toisi valtiolle takaisin. Jotkut kannattavat harkinnanvaraisuutta siitä huolimatta eettisinä pitämistään syistä.
Joissain perustulomalleissa perustuloon yhdistettäisiin myös suoraan lapsilisät, joissain puolestaan maksettaisiin korkeampaa perustulo esim. eläkkeelle jääneille tai pysyvästi työkyvyttömille.
