Panaman kannas
Wikipedia
Panaman kannas on kapea maakaistale, joka erottaa Atlantin ja Tyynenmeren toisistaan ja yhdistää Pohjois- ja Etelä-Amerikan. Panaman kannaksen läpi kulkee Panaman kanava. Jääkausiteoreetikot uskovat Panaman kannaksen kohoamisen merestä aiheuttaneen nykyisen jääkausijakson lisäämällä Atlantin suolapitoisuutta, joka mahdollisti Golfvirran alaspainumisen napameren reunoilla.
[muokkaa] Panaman kannaksen muodostuminen ja sen seurauksia
Leveä meri vallitsi Panaman kannaksen paikalla 20 miljoonaa vuotta sitten, ja vesi virtasi esteettä Atlantilta Tyynelle merelle pasaatituulten kuljettamana. Panaman kannas alkoi muodostua tulivuorenpurkaukasissa noin mioseenikaudella 15 miljoonaa vuotta sitten. Prosessi päättyi plioseenikaudella noin 3,5-2,5 (ehkä 2,7) miljoonaa vuotta sitten. 10 miljoonaa vuotta sitten pohjois-ja Etelä-Amerikan välillä oli vielä syvä meri. Jo 6 miljoonaa vuotta sitten jyrsijöitä ajelehti ajopuiden avulla mantereelta toiselle.
Panaman kannas oli huomattavasti madaltunut noin 4,6 (4,7-4,2) miljoonaa vuotta sitten, jolla oli vaikutusta Pohjois-Atlantin suolapitoisuuteen ja ilmastoon. Noin 4,55 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Atlantille alkoi kulkea yhä enemmän kosteutta Panaman kannaksen synnyttämän Golfvirran mukana ja vuodenaikavaihtelut kasvaa. 4,8-4,0 miljoonaa vuotta sitten Karibian meren suolapitoisuus nousi.
Panaman kannaksen sulkeutuminen oli hidas ja aaltomainen tapahtuma, erään arvion mukaan kannas oli mennä kiinni noin 3,15 miljoonaa vuotta sitten, mutta sulkeutui lopullisesti vasta noin 2,7 miljoonaa vuotta sitten myöhäisplioseenikaudella. Panaman kannaksen sulkeutuminen kokonaan voimisti Golfvirtaa, joka kuljetti kosteutta pohjoiseen. Samalla Atlantin suolapitoisuus kasvoi. Pohjoisen pallonpuoliskon vuodenaikavaihtelut muuttuivat rajummiksi.
Atlantin suolapitoisuuden nousu synnytti nykyisenlaisen termohaliinikierron, ja Maan lämpötilojen pitkäaikaiset vaihtelut voimistuivat. Alkoi jääkausijakso, jolloin jääkaudet ja lämpimät kaudet vuorottelevat. Nykyisenlaisessa termohaliinikierrossa Golfvirta painuu alas Grönlannin-Huippuvuorten lähellä. Lämpimän Golfvirran alaspainuminen synnyttää suuria jäätiköitä. Toisaalta Golfvirta kuljettaa pohjoiseen jäätiköihin tarvittavaa kosteutta.
Pohjoisen ja eteläisen mantereen välillä tapahtui eläimistöjen sekoittumista. Etelä-Amerikan pussieläimet ja Pohjois-Amerikan istukalliset nisäkkäät vaelsivat toistensa alueille, ja monia lajeja kuoli sukupuuttoon tämän ja myös kannaksen yhdistymisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia. Esimerkiksi laaman esi-isä vaelsi Etelä-Amerikkaan ja opossumi pohjoiseen. Tätä tapahtumaa sanotaan suureksi Amerikan eläimistövaihdoksi.
