Sukupuutto
Wikipedia
Sukupuutto tarkoittaa jonkun eliölajin (kasvi-, eläin- tai sienilajin) katoamista lopullisesti. Sukupuuttoon kuolleella lajilla ei ole yhtään elossa olevaa yksilöä tai yksilön tuottavaa munaa, itiötä tai siementä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sukupuuttoaallot
- Pääartikkeli:Joukkosukupuutto
Lajeja on kuollut sukupuuttoon lähes niin kauan, kuin elämää on ollut. Arviolta 95–99 % koskaan eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon. Joskus lajeja on kuitenkin kuollut paljon enemmän kuin muulloin. Tällaisia monien lajien katoamisia suhteellisen lyhyissä ajoissa kutsutaan sukupuuttoaalloiksi. Monisoluisen elämän vakiintumisesta (600 miljoonaa vuotta sitten kambrikaudella) lähtien on ollut noin viisi suurta sukupuuttoaaltoa ja useita pienempiä. Viimeisin menneisyydessä tapahtunut sukupuuttoaalto tapahtui jääkauden jälkeen monien suurten nisäkkäiden (eli megafaunan, kuten mammutin) kadotessa. Tämä oli kuitenkin pieni sukupuuttoaalto verrattuna viiteen suurimpaan. On myös arveltu, että nykyhetken tilanne voisi vastata suurta sukupuuttoaaltoa tai ainakin on johtamassa sukupuuttoaaltoon.
[muokkaa] Ihmisen toiminta tuhoaa lajeja
Ihminen on myös tappanut lajeja sukupuuttoon. Monet suuret eläimet (eli megafauna) ovat kuolleet sukupuuttoon melko pian sen jälkeen, kun nykyihminen on levinnyt niiden elinalueelle. Arvellaan, että ihmiset metsästivät nämä lajit loppuun tai ainakin olivat muiden syiden lisäksi merkittävä syy lajien katoamiseen.
[muokkaa] Varsinkin kotoperäiset lajit uhattuina
Myöhemmin varsinkin saarten kotoperäisiä eli endeemisiä lajeja, esimerkiksi lintuja, on tuhoutunut ihmisten toiminnan vaikutuksesta. Saarilla on usein ollut esimerkiksi omaperäisiksi kehittyneitä isokokoisia eläinlajeja, jotka eivät ole oppineet varomaan petoeläimiä, sillä niitä ei ole saarilla ennen ollut. Ne ovat olleet helppoja metsästää, ja myös ihmisten tuomat eläimet ovat olleet vaaraksi niille. Monet lajit ovat myös herkkiä ympäristön muutoksille, joita ihminen on saanut aikaan. Nykyisin eliöitä hävittää varsinkin ihmisen aikaansaama elinympäristöjen muutos. Eniten eläinlajeja kuolee tropiikissa lähinnä sademetsien tuhoutumisesta johtuen. Tulevaisuudessa varsinkin ilmastonmuutos katsotaan uhaksi eliölajeille. Hyvin herkkiä ovat esimerkiksi monet korallit, jotka voivat kuolla jo muutaman asteen lämpötilanvaihteluista. Korallit elävät vedessä, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa myös veden lämpötilaan. Vakavan ilmastonmuutoksen pelätään aikaansaavan suuren sukupuuttoaallon.
[muokkaa] Eurooppa suhteellisen hyvin säästynyt
Jääkauden jälkeisen megafaunan katoamisen jälkeen Eurooppa on mantereista (Etelämannerta lukuun ottamatta) säästynyt parhaiten ihmisen aiheuttamilta sukupuutoilta. Monet muilla mantereilla kotoperäisiä lajeja uhkaavat tulokaslajit ovat peräisin Euroopasta.
[muokkaa] Lähteitä
- Olli Järvinen, Kaarina Miettinen: Sammuuko suuri suku, luonnon puolustamisen biologiaa (1987)
