Metsänhakkuu
Wikipedia
Metsänhakkuu on metsätalouden metsänhoitoa, jossa kasvanut puusto kerätään talteen. Talteenoton vaiheet ovat leimikon suunnittelu, hakkuu ja puunkorjuu.
[muokkaa] Metsänhakkuun vaiheita
Erilaisia hakkuita ovat taimikonhoito, harvennushakkuut ja päätehakkuu.
Taimikonhoito on kasvuvaiheen metsänhoitoa, jossa metsää hakataan kasvavien taimien tieltä, jotta ne saisivat enemmän kasvamiseen tarvittavaa auringonvaloa ja ravinteita. Kuusi- ja mäntypuun taimikonhoidon yhteydessä vähennetään usein lehtipuiden määrä paremman kasvutuloksen aikaansaamiseksi. Taimikonhoitoa pitäisi edeltää vielä yksi työvaihe, nimittäin taimikon perkaus, missä raivataan pois huonot ja epähalutut taimet, jotta valituille jäljelle jääville taimille saadaan riittävästi elintilaa. Taimikon perkaus unohdetaan nykyisin usein, vaikka se on tärkeä työvaihe, sillä siinä valitaan ne puut, jotka tulevaisuudessa muodostavat varsinaisen metsikön.
Harvennushakkuu on puunkorjuuta, jossa harvennetaan liian tiheässä kasvavia puun runkoja. Harvennushakkuun tuloksena jokaiselle kasvavalle puulle jää tarpeeksi tilaa. Metsä harvennetaan tavallisesti ainakin 2 kertaa. Ensimmäistä hakkuuta sanotaan ensiharvennukseksi. Joskus voidaan varttunut metsä vielä väljentää, eli harventaa uudistuskypsä metsikkö.
Päätehakkuu on puunkorjuuta, jossa kypsään ikään kasvanut puusto korjataan talteen. Päätehakkuun ajankohta vaihtelee puulajien ja kasvupaikan mukaan. Erilaisia päätehakkuun muotoja ovat viljely- eli avohakkuu, siemenpuu- ja verhopuuhakkuut sekä kaistalehakkuut.
Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä korjataan kypsään ikään ehtineet puut yksitellen tai aivan pieniä aukkoja tehden. Korjuu on pienipiirteistä ja taloudellisesti kannattamatonta palkkatyöläisellä teetettynä. Se sopii itse metsäänsä hoitavalle metsänomistajalle. Suomessa tämän menetelmän huonona puolena on kuusessa runsaana esiintyvä juurikääpä eli maannousemasieni. Koska kuusi muodostaa Suomessa kliimaksi-vaiheen metsikön, saadaan jatkuvan kasvun menetelmällä vähitellen aikaan lahoja kuusikoita.
[muokkaa] Puunkorjuumenetelmiä
Metsänhakkussa puut korjataan pääasiassa koneellisesti. Talousmetsän puunkorjuu tapahtuu joko täysin tai osittain koneellisesti. Perinteisessä metsänhakkuussa puut sahattiin käsisahoilla ja korjattiin metsästä hevosvetoisella reellä. Metsänkorjuun koneellistuminen alkoi puukaadosta, joka tapahtui moottorisahan avulla. Moottorisaha korvasi puunkorjuun raskaimman vaiheen eli puunkaadon, jolloin voidaan puhua osittain koneellistetusta metsänhakkuusta. Nykyinen tapa on täysin koneellistettu metsänhakkuu, jossa korjauussa käytetään maataloustraktoreita tai suuremmissa metsänhakkuukohteissa metsätraktoreita. Metsää voidaan hakata myös monitoimikoneella harvesterilla, joka osaa katkaista puun, karsia sen ja sahata sopivanpituisiksi tukeiksi ja pölleiksi. Koneellistetun hakkuun haittapuolena on koneiden aiheuttamat vahingot metsäpohjalle, sekä käyttörajoitukset erityisen kivikkoisissa ja jyrkkärinteisissä hakkuukohteissa. Aroissa hakkuukohteissa puut korjataan edelleen hevosvetoisella reellä tai vaunulla, koska tämä tapa säästää luontoa. Esimerkkinä hakkuukohteista, joissa hevosia käytetään, ovat kaupunkien puistot, luonnonsuojelualueet ja vesistöjen saaret.
