Metsä

Wikipedia

San Juanin saaren metsää Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa

Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa

Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.

Maanpinnan tuntumassa kasvava sienirihmasto on metsän kasvulle ja hyvinvoinnille erittäin tärkeä. Pinnanalaisten hajottajaeliöiden valtaisa joukko yhdessä sienien kanssa kierrättää metsän ravinteita ja kivennäisaineita. Puusta pudonnut lehti, neulanen tai oksa maatuu vähitellen, ja siinä olevat ravinteet päätyvät lopulta, hajoamisen kautta, puiden juuristoon, ja sitä kautta takaisin kiertoon. Lehdissä ja neulasissa tapahtuva yhteyttäminen mahdollistaa elämän maapallolla.

Metsiä on kaikissa ilmastovyöhykkeissä. Napa-alueilla ja vuoristossa metsien levinneisyys päättyy puurajalla. Suomessa puurajan muodostaa hieskoivu pohjoisimman Lapin tuntureilla.

Trooppiset sademetsät kasvavat päiväntasaajan molemmin puolin muun muassa Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa, Keski- ja Etelä-Amerikassa. Sademetsissä on paljon puulaleja, ja ne ovat tiheitä. Sademetsien puut eivät pudota lehtiään minään vuodenaikana.

Monsuunimetsiä kasvaa trooppisilla seuduilla, pääasiassa Etu- ja Taka-Intiassa, missä vuorottelevat kuiva- ja sadekausi. Kuiva-ajaksi puut varistavat usein lehtensä.

Savannimetsät kasvavat tropiikissa arojen ja sademetsien välissä. Savannin puut ovat matalia, usein piikikkäitä ja pienilehtisiä. Puut kasvavat harvassa, ja maa on heinikon peitossa. Kuivemmilla alueilla, suoraan aavikkoon rajoittuen kasvaa piikkimetsiä, joiden puut ovat pieniä ja piikikkäitä, usein rakenteeltaan erikoisia, esim. akaasia.

Lämpimällä vyöhykkeellä talvisadealueilla, pääasiassa Australiassa, Kaliforniassa, Kapmaassa ja Välimeren maissa kasvaa nahkealehtisiä, ainavihreitä lehtimetsiä, joiden puut ovat useimmiten pieniä ja sopeutuneita kuivaan ympäristöön. Tällaisia puita ovat esimerkiksi tammi myrtti, oliivipuu ja laakeripuu. Lisäksi havupuita ovat muun muassa sypressi ja pinja.

Lämpimän vyöhykkeen seuduilla, joille on kuitenkin ominaista talvi ja lämmin sateinen kesä, pääasiassa Keski-Eurooppa, Japani, Yhdysvaltain itäinen osa, laajoja alueita Kiinassa, kasvaa kesävihreitä lehtimetsiä eli lehtometsiä, joille tyypillisiä puita ovat tammi, vaahtera, pyökki, jalava ja saarni. Lisäksi erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Japanissa esiintyy runsaasti havupuita. Maan pintakerros on tavallisesti kuohkeata multaa, ja pintakasvillisuuden muodostavat erilaiset ohutlehtiset ruohot.

Boreaaliset havumetsät eli Kangasmetsät eli taiga muodostavat leveän vöhykkeen poikki Kanadan, Pohjois-Aasian ja Pohjois-Euroopan. Puuston muodostavat havupuut, kuten kuusi, mänty ja lehtikuusi, sekä jotkin lehtipuut kuten koivu ja haapa. Aluskasvillisuus koostuu pääasiassa varvuista, sammalista ja jäkälistä. Vuoristossa ja pohjoisrajalla kangasmetsät muuttuvat huonompikasvuisiksi ja lopulta puuttomaksi tundra- tai alppikasvillisuudeksi.

Suomen metsät on jaoteltu metsätyyppeihin, joista tärkeimmät ovat (rehevimmästä karuimpaan): lehtometsä, lehtomainen metsä, tuore kangas, kuivahko kangas, kuiva kangas ja karukkokangas. Kutakin metsätyyppiä luonnehtivat tietyt opaskasvit. Lehdossa monet pitkävartiset ja mehevät ruohot, lehtomaisessa käenkaali, tuoreella mustikka, kuivalla puolukka ja karukolla jäkälät. Useat lintulajit ovat tyypillisiä tietyn metsätyypin metsässä, esim. mustapääkerttu lehdossa, hippiäinen tuoreella ja leppälintu karukossa.

Metsien määrä on vähentynyt ihmisen toiminnan tuloksena erityisesti trooppisella vyöhykkeellä. Metsää kasketaan pelloksi, erikoispuita (esim. mahonki, tiikki) etsitään yhä kaukaisemmilta seuduilta sellu- ja paperitehtaita sekä sahoja rakennetaan jatkuvasti lisää erityisesti kehittyviin maihin jne. Toisaalta istutusmetsien määrä lisääntyy jatkuvasti. Suosituimpia ovat nopeakasvuiset eukalyptus ja kontortamänty massapuuksi. Suomessa istutetaan joka vuosi miljoonia puuntaimia, pääasiassa mäntyä, kuusta ja koivua. Tammen, lehtikuusen ja erilaisten jalokuusten (joulukuusipuita) viljely on lisääntynyt. Suomen metsävarat ovat tällä hetkellä suuremmat ja parhaassa kunnossa miesmuistiin.