Merimetso
Wikipedia
| Merimetso | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Merimetsoja |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on viime vuosina Suomessakin yleistynyt musta, muodoltaan jättiläismäistä silkkiuikkua tai venytettyä kuikkaa muistuttava lintu, jota näkee luodoilla kuivattelemassa höyheniään sukelluksen jälkeen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Merimetso on iso musta lintu, 77-94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121-181 cm, paino 1,6kg - 3,6kg. Kaula, pyrstö ja nokka pitkähköt, siivet terävät. Muistuttaa lennossa lähinnä kuikkia tai hanhia. Väritys vanhoilla linnuilla kokomusta. Soidinpuvussa päähän tulee valkoista kuviointia ja reidelle suuri valkoinen laikku. Nuoret linnut ovat tummanruskeita, vatsa vaaleampi. Ääni on karheaa korahtelua.
Vanhin suomalainen rengastettu merimetso on ollut 5 vuotta 6 kuukautta 2 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen, 23 vuotta 6 kuukautta.
[muokkaa] Levinneisyys
Merimetsot pesivät Euraasiassa ja Afrikassa sekä Pohjois-Amerikan Atlantinpuoleisella rannikolla. Pohjoisimpana pesivät yksilöt muuttavat hiukan etelämmäksi avoveden ääreen. Pesiminen Suomessa on alkanut 1990-luvulla ja kanta kasvaa edelleen voimakkaasti. Suomen merimetsot pesivät luodoilla ja pikkusaarissa kolonioittain. Sisämaassa merimetsoja havaitaan muuttoaikoina, mutta se ei tuolloinkaan ole erityisen yleinen.
[muokkaa] Elinympäristö
Merimetsot pesivät kallioluodoilla tai puissa (jotka lopulta kuolevat merimetson ulosteiden myrkyttäminä, kuten on käynyt eräillä Saaristomeren luodoilla). Kalastelee niin merellä kuin lahdillakin, voi lentää jopa kymmeniä kilometrejä sisämaan puolelle mikäli hyvä kalastuspaikka löytyy.
[muokkaa] Lisääntyminen
Merimetso tekee pesänsä levästä tai risuista, ja munii 3-4 munaa joita se hautoo kuukauden verran.
[muokkaa] Ravinto
Merimetso syö varsin suuriakin kaloja, jopa ankeriaita. Pääravintona vaikuttaisi kuitenkin olevan ns. roskakala, kuten pienet ahvenet, kivinilkat ja särjet. Se voi olla sukelluksissa yli kaksi minuuttia, mutta silti se usein pysyttelee melko matalassa vedessä. Merimetso syö kalaa myös pyydyksistä ja kalanviljelylaitoksilta, mistä aiheutuu tappioita kalastajille ja kalankasvattajille.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Terhivuo, Juhani & Valste, Juha 1974: Merimetso Phalacrocorax carbo pesivänä Perämerellä? - Lintumies 3-4.1974 s. 119-120. SLY.
