Mehiläishaukka
Wikipedia
| Mehiläishaukka | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Mehiläishaukka (Pernis apivorus)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus on 52–60cm, siipien kärkiväli 135–150cm ja paino noin 700 grammaa.
Ääni heleä, vaimea naukuva vihellys "pii-ly", hieman kirskuvampi kuin hiirihaukalla.
Usein vaikea erottaa hiirihaukasta, sillä ne ovat samankokoisia, mutta mehiläishaukan kaula on pitempi ja kapeampi, pää on työnnetty käkimäisesti eteen, pyrsö on pitempi ja sen kulmat ovat pyöristyneet. Kaartelee siivet vaakatasossa, liidossa heikosti kuperina, siiventaipeet eteentyönnettyinä. Siipien takareuna on suorempi ja siivet ovat laattamaisemmat kuin hiirihaukalla. Koiras on päältä himmeänharmaa ja naaras on harmaanruskea. Käsisulat ovat osittain läpikuultavat ja vatsan väri on hyvin vaihteleva miltei tummanruskeasta lähes valkoiseen. Pyrstön juovitus on lajityypillinen: kärjessä on yksi leveä juova ja tyvellä kaksi kapeaa. Alapuolella on isoja poikittaislaikkuja, jotka ulottuvat siiville ja muodostavat pitkittäisjuovia. Koirailla on harmaampi pää kuin naarailla. Nuoret ovat väreiltään vaihtelevia, tavallisesti tummanruskeita ja siipien sekä pyrstön tasaisemman juovituksen vuoksi hyvin hiirihaukkamaisia. Siluetin lisäksi tuntomerkkejä ovat tummemmat kyynärsulat, loistavan keltainen vahanahka ja vaaleapäisillä yksilöillä tumma naamari. Aikuisen silmä on keltainen ja nuorella taasen tumma.
Vanhin suomalainen rengastettu mehiläishaukka on ollut 15 vuotta 10 kuukautta 17 päivää vanha. Euroopan vanhin oli saksalainen 29-vuotias haukka.
[muokkaa] Levinneisyys
Mehiläishaukka on suomen yleisimpiä päiväpetolintuja. Se pesii säännöllisesti Etelä-Suomesta aina Napapiirin korkeudelle. Kanta on runsaampi etelässä. Arviolta Suomessa on mehiläishaukkoja 4000-5000 paria. Sen kesälevinnäisyysalue kattaa liki koko Euroopan ja läntisen Aasian. Euroopan pesimäkanta on 40 000 - 50 000 paria, joista Britanniassa 4-30. Venäjällä pesii 70 000 - 100 000 ja Turkissa 50 - 500 paria. Saapuu Suomeen huomattavasi myöhemmin kuin hiirihaukka, vasta toukokuussa. Pääjoukot saapuvat vasta toukokuun lopulla ja vielä kesäkuussakin. Vanhat linnut lähtevät syysmuutolle jo elokuussa, nuoret vasta syyskuussa. Toisen kesän linnut eivät muuta pohjoiseen vaan jäävät toiseksi kalenterivuodekseen talvehtimisalueille. Muuttaa talveksi trooppiseen Afrikkaan. Muuttomatkallaan se on metsästäjien uhkaama varsinkin Välimeren rannoilla. Myös Saharan ylitys verottaa aina muuttajajoukkoa.
[muokkaa] Elinympäristö
Mehiläishaukka viihtyy vaihtelevassa maisemassa, jossa sekametsä vuorottelee peltojen ja niittyjen kanssa. Se kaipaa pesäpaikaltaan puskaisuutta eikä siedä metsän harvennusta.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesii keäsä-elokuussa Suomessa napapiirille saakka; vanhoissa metsissä usein peltoaukeamien lähettyvillä. Pesä on suuressa puussa, usein kuusessa, jonkin muun lajin vanhassa pesässä. Puolisot vuoraavat pesän tuoreilla lehdillä. Munia on 2, ne ovat kellanvalkoisia ja tiheään punaruskeapilkkuisia. Emot hautovat n. 5 viikkoa. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka lentävät n. 6-viikkoisina.
[muokkaa] Ravinto
Ravintona pääasiassa hyönteiset, mutta myös linnunpoikaset, sammakot yms. Poikaset ruokitaan suureksi osaksi ampiaisen- tai mehiläisen toukilla.
