Machiavellismi
Wikipedia
Machiavellismi on italialaisen, tarkemmin firenzeläisen, renessanssipoliitikon Niccolò Machiavellin mukaan nimetty oppisuunta, jossa hallitsijan ainoana moraalina on pyrkiä päämääräänsä välittämättä kansansuosiosta. Machiavellin teoksessa Ruhtinas on syvällinen kuvaus asiasta.
Ajattelutapa, jossa vallankäytön tarkoituksena on säilyttää yhteiskunnallisen kehityksen edellyttämä vakaus status quo ja tähän on pyrittävä keinoja kaihtamatta. Voimapolitiikka, joka ei menestystä tavoitellessaan kunnioita minkäänlaisia moraaliperiaatteita ja jolle tarkoitus pyhittää kaikki keinot.
Machiavellismi on vallan hankkimiseen ja säilyttämiseen suuntautuvaa politiikan teoriaa.
[muokkaa] Lähteet
- Sihvola, J. 2004. Maailmankansalaisen etiikka. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy
- Nurmi, H. 1992. Niccolò Machiavelli. Teoksessa Kanerva, J (toim.) Platonista Bakuniniin, Politiikan teorian klassikoita. Helsinki: Yliopistopaino
