Loviisan–Vesijärven Rautatie

Wikipedia

Loviisan–Vesijärven Rautatie (muut kirjoitusasut Loviisan–Wesijärven Rautatie, sekä Lovisa–Wesijärvi Jernväg, lyhennetään LWR tai LWJ) oli Suomen pisin yleiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle avattu kapearaiteinen rautatie. Rautatie yhdisti Lahden ja Loviisan kaupungit ja sen linjapituus oli 81,7 kilometriä. Rautatien raideleveys oli 750 millimetriä eli noin puolet valtion rataverkon 1524 millimetrin raideleveydestä.

Rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1900. Kuljetusmäärien jyrkän vähenemisen myötä rautatie myytiin Valtionrautateille 1950-luvun lopussa, ja se toimi kapearaiteisena aina vuoteen 1960 jolloin Lahden ja Loviisan välinen leveäraiteinen rautatie valmistui. Valtionrautatiet osti rataa ylläpitäneen osakeyhtiön Loviisa-Vesijärvi Rautatie Oy:n Rauma-Repola Oy:ltä 1956.

Radalla liikennöi parhaimmillaan kymmenen höyryveturia. Näistä veturit LWR 6 ja LWR 7 on sijoitettu Jokioisten Museorautatielle. Nykyisin LWR 7 on museorautatiellä näyttelyesineenä, kun taas vuonna 1909 valmistunut LWR 6 on kunnostettu ajokuntoon, ollen nykyisellään Suomen toiseksi vanhin käyttökuntoinen höyryveturi.

Sisällysluettelo 1 Linjakartta 2 Lähteitä 2.1 Artikkeleita 2.2 Muita lähteitä

[muokkaa] Linjakartta

Loviisan–Vesijärven kapearaiteisen rautatien rataverkko (ennen vuotta 1960). Liikennepaikkojen nimet ovat peräisin LWR:n liikennepaikkaluettelosta eivätkä siten vastaa nykyisiä kielisuhteita.

Liikennepaikka	Lyh.		Km	Lisätiedot
Niemi	Nmi	●	0	asema
Lahti		●	4	vaihtoyhteys Valtionrautateille
Ämmälä		●	9	laituri
Pennala	Pna	●	14	asema
Virenoja	Voja	●	19	laituri
Viljamaa		●	24	asema
Orimattila	Om	●	25	asema
Pakaa	Pa	●	33	asema
Artjärvi	Ar	●	40	asema
Myrskylä	Myä	●	44	asema
Porlammi (Porlom)	Plm	●	47	asema
Umpala (Michelspiltom)	Mil	●	53	asema
Eskelinkylä (Eskilom)		●	56	laiturivaihde
Lapinjärvi	Lpj	●	59	asema
Skinnarby	Ski	●	63	vaihde
Kukumi (Kuggom)		●	72	asema
Loviisa	Lva	●	76	asema
Patuna	Pta	●	79	vaihde
Valko	Wl	●	82	asema (satama)

Rataosuudella on nykyään vähemmän pysähdyspaikkoja. Nykyinen ratakartta on artikkelissa Lahti–Loviisa-rata.

[muokkaa] Lähteitä

[muokkaa] Artikkeleita

• "Loviisan rata leveäraiteiseksi : Uusi ajanjakso alkoi 60-vuotiaan vaiheissa", Einar Auer, Hollolan Lahti 2, sivut 6-7, 1960, YKL 69.6209
• Liikenne : Loviisan - Vesijärven rata, Aimo Halila, Lahden historia, sivut 114-118, YKL 69.6209
• Juna vihelsi asemalle, Niin kulkevi aika, sivut 54-59. YKL 69.6209
• Kaksi esijännitteistä siltaa - : Lapinjärven seudulla pahin maasto, Lahti 1960 2, sivu 5, YKL 69.62 ja 66.6
• Loviisan radan alkuvaiheista, Pertti Kesäläinen, Hollolan Lahti 1980-1983, 1983 2, sivut 21-28, YKL 92.8423
• Lahden-Loviisan radan muutoksen valmistelutyöt kestävät koko talven, Pertti Kesäläinen, Lahti 1957 3, sivu 3, YKL 69.62 ja 66.6
• Lahden-Loviisan uusittu rautatieyhteys avattiin liikenteelle juhlallisin menoin : Tervehdyksiä, laulua ja kukkia juhlajunan kulkiessa, Pertti Kesäläinen, Lahti 1960 2, sivut 1 ja 5, YKL 69.62
• Leveäraiteinen Lahti-Loviisa rata liikenteeseen toukokuun alkupäivinä, Lahti 1960 1, sivu 3, YKL 69.62 ja 66.6
• Loviisan rataa kiskotettu 56 km : uutta rataa valmistuu kilometri päivässä, Lahti 1959 2, sivu 3, YKL 66.6 ja 69.62
• Maamassoja jouduttiin siirtämään ratatöissä 800.000 kuutiometriä, Lahti 1960 2, sivu 6, YKL 66.6 ja 69.62
• Artikkelissa leveäraiteisen radan rakennustöistä ja kapearaiteisen liikenteen lakkaamisestan Lahti-Loviisa -välillä, Lahti 1960 1, sivut 1 ja 5, YKL 69.62 ja 66.6
• Loviisan-Vesijärven rautatie,Resiina (lehti), 2/1992 [1]

[muokkaa] Muita lähteitä

• Senaatin kartta 1875
• Kapearaiteiset rautatiet
• Digitoidut artikkelit 1771-1890