Lepät
Wikipedia
| Lepät | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Harmaaleppä (Alnus incana) |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Lepät (Alnus) on kasvisuku, johon kuuluu noin 30 lajia puita ja pensaita. Lepät ovat levinneet koko pohjoiselle lauhkealle vyöhykkeelle ja lisäksi osaan Etelä-Amerikkaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimen alkuperä
Puun nimi "leppä" tulee vanhasta suomalaisesta verta tarkoittavasta sanasta; nimitys johtuu siitä että lepän puuaines värjäytyy punaiseksi katkaisupinnoilta.
[muokkaa] Luokitus
Leppien suku jakaantuu kolmeen alasukuun:
- Alnus. 15-25 lajia
- Alnus acuminata
- Alnus cordata
- Alnus formosana
- Alnus glutinosa – tervaleppä
- Alnus glutinosa subsp. pyramidalis – pilaritervaleppä
- Alnus incana – harmaaleppä
- Alnus oblongifolia (Alnus incana subsp. oblongifolia)
- Alnus rugosa (Alnus incana subsp. rugosa)
- Alnus tenuifolia (Alnus incana subsp. tenuifolia)
- Alnus japonica
- Alnus jorullensis
- Alnus orientalis
- Alnus rhombifolia
- Alnus rubra – punaleppä
- Alnus serrulata
- Alnus subcordata
- Clethropsis. 3 lajia
- Alnus maritima
- Alnus nepalensis
- Alnus nitida
- Alnobetula. 1-4 lajia
- Alnus viridis – pensasleppä
- Alnus viridis subsp. viridis
- Alnus viridis subsp. maximowiczii (Alnus maximowiczii)
- Alnus viridis subsp. crispa (Alnus crispa)
- Alnus viridis subsp. sinuata (Alnus sinuata)
- Alnus viridis – pensasleppä
[muokkaa] Yleistä
Leppä voi hyvällä kasvupaikoilla elää yli satavuotiaaksi. Suurin leppälaji on pohjoisamerikkalainen punaleppä (Alnus rubra), joka voi kasvaa jopa 40 metrin korkuiseksi. Suomessa harmaaleppä voi parhaimmillaan kasvaa 15 metriin, tervaleppä hieman korkeammaksi. Monet lepät jäävät pieniksi pensaiksi. Leppälajeille tyypillistä on taipumus kasvattaa juurivesoja. Myös kaadettu leppä lähtee yleensä kasvamaan uudestaan kannosta.
Leppien juurinystermissä elää Frankiella alni -bakteereja, jotka kykenevät sitomaan typpeä ilmasta. Leppä elää symbioosissa bakteerien kanssa tarjoten niille ravintoa ja saaden niiltä typpiyhdisteitä. Bakteerien ansiosta lepät yleensä muuttavat kasvupaikkansa maaperää aikaisempaa hedelmällisemmäksi.
Suomessa kasvaa kahta leppälajia, harmaaleppää (Alnus incana) ja tervaleppää (Alnus glutinosa). Molemmat Suomen leppälajit kukkivat hyvin varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista. Hedenorkoista leviävä siitepöly aiheuttaa monille ihmisille keväisin allergiaoireita. Käpymäiseen runsaan sentin mittaiseen siemenkotaan kehittyy pieniä ruskeita siemeniä.
[muokkaa] Käyttö
Leppien lehtiä ja kuorta käytettiin ennen vanhaan kankaiden ja nahan värjäämiseen. Leppien nuoret oksat soveltuivat niukkoina aikoina lehdeksiksi, joita käytettiin lisärehuna kotieläimille.
Leppien puuainesta, erityisesti tervaleppää, käytetään muun muassa puukenkien ja muiden käsitöiden valmistukseen sekä saunojen laudelautoina. Puu on punertavaa ja suhteellisen pehmeää.
