Lakko
Wikipedia
Lakko on yhteisellä päätöksellä sovittu töistä pois jääminen, jonka tarkoituksen on yleensä painostaa työnantajaa. Ammattiliitot käyttävät lakkoa ja lakolla uhkaamista aseena palkkaneuvotteluissa. Varsinkin maissa, joissa järjestäytyminen on heikkoa, esiintyy myös lakkoja ilman ammattiliiton siunausta. Toisinaan työntekijät menevät lakkoon myös painostaakseen valtiota, tai myötätuntolakkoon tukeakseen toisen alan työtaistelua.
Työnantajan vastaava toimenpide on työsulku.
Yhteiskunnan kannalta kriittisiksi katsottavien ammattiryhmien, kuten lääkärien, poliisien ja palomiesten lakko-oikeutta on yleensä rajoitettu. Tällaiset ammattiryhmät ovat esimerkiksi lakon aikanakin velvoitettuja tekemään hätätyötä, mutta toimisto- ja hallinnollinen työ jätetään tekemättä.
Lakossa työntekijä rikkoo tekemäänsä työsopimusta, jolla hän on sitoutunut työskentelemään tietyn ajan tai toistaiseksi. Siksi lakot ovat alun perin laittomia, mutta useimmissa länsimaissa ne laillistettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Nykyisin lakko-oikeus katsotaan usein perusoikeudeksi ja se on tunnustettu monissa perustuslaeissa.
Suomessa lakot ja työsulut ovat nykyään laittomia, jos ne rikkovat voimassa olevaa työehtosopimusta. Lakkoon voidaan laillisesti ryhtyä jos:
- työnantaja- tai työntekijäpuoli on alan työmarkkinajärjestöön kuulumaton (eli ei ole työehtosopimuksen osapuoli).
- mikäli alan työmarkkinaosapuolten (ammattiliiton ja työnantajajärjestön) välillä ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta (ns. sopimukseton tila).
- mikäli lakko kohdistuu johonkin selkeästi työehtosopimuksen ulkopuoliseen asiaa. Tällaisia lakkoja voivat olla esim. myötätuntolakot tai poliittiset lakot.
Laittomasta lakosta voidaan sen toimeenpannut järjestö tuomita hyvityssakkoon työtuomioistuimessa. Mikäli lakko ei sakosta huolimatta lopu, voidaan sakko tuomita monta kertaa.
[muokkaa] Lakkotyypit
Yleislakko on keskusjärjestöjen yhdessä sopima, kaikkia (tai ainakin useimpia) ammattialoja koskeva lakko. Sitä tai sillä uhkailua käytetään aseena jos tulopoliittinen kokonaisratkaisu uhkaa kääntyä työnantajia suosivaksi.
Italialainen eli hidastuslakko, jossa työntekijät ovat työpaikalla ja tekevät töitä, mutta verkkaiseen tahtiin sekä jokaista säännöstä noudattaen, josta johtuen työtahti hidastuu.
Pistelakko, jossa yksi kohta tuotantoketjusta tai osa yrityksestä on lakossa. Yleensä pisteeksi valitaan sellainen kohta, joka estää muun ketjun toimimisen.
Ylityökielto, on lakon muoto, jossa normaali työaika tehdään töitä normalaisti, mutta jossa ylitöistä kieltäydytään järjestelmällisesti.
Korpilakko eli laiton, työehtosopimuksen tai lain vastainen lakko.
Japanilaisessa lakossa työntekoa jatketaan normaalisti, mutta kapinoidaan työnantajaa vastaan esimerkiksi kantamalla lappua kaulassa.
[muokkaa] Rikkuri
Henkilöä, joka ei osallistu lakkoon, kutsutaan lakkolaisten keskuudessa rikkuriksi. Rikkureihin kohdistetaan tästä syystä toisinaan työpaikkakiusausta, mutta lain mukaan jokaisella on oikeus olla osallistumatta lakkoon, eivätkä lakkolaiset saa estää ihmisiä tekemästä töitä tai asioimassa yrityksessä. Lakon jälkeen ilmapiiri saattaa olla hyvinkin kireä lakkolaisten ja rikkureiden välillä.lähde?Kansanuutisten uutisessa (valitettavasti en muista päivämäärää mutta syyskuun lehti) kemianliiton isoherra mainitsee näin: "Ammattiyhdistysliikkeen perinteiden mukaan rikkureiden kanssa ei paljoa jutella"
Toisinaan lakkolaiset kuitenkin käyttävät väkivaltaa estääkseen muita työntekijöitä tekemästä töitään, ja yhteenotot poliisien kanssa saattavat muuttua rajuiksikin. Suomessa tällainen on nykyään harvinaista.
