Kleanthes

Wikipedia

Kleanthes (kreik. Κλεάνθης, n. 301-232/252 eaa) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

[muokkaa] Elämä

Kleanthes oli alun perin nyrkkeilijä, ja kotoisin Troadin Assoksesta. Hänen kerrotaan tulleen Ateenaan hallussaan ainoastaan neljä drakmaa.

Hän kuunteli aluksi kyynikko Krateen luentoja, ja myöhemmin stoalaisen Zenonin luentoja. Hän rahoitti itsensä työskentelemällä öisin vedenkantajana puutarhurille. Hänet tunnettiin kärsivällisenä, tai ehkä mieluummin hitaana, ja siksi hän sai lempinimen "Aasi". Hänen moraaliset ominaisuutensa herättivät kuitenkin laajaa kunnioitusta, ja niinpä hänestä tuli stoalaisen koulun johtaja Zenonin kuoltua vuonna 263 eaa. Hän jatkoi kuitenkin edelleen myös ruumiillista työtään.

Hänen oppilaisiina kuuluivat muun muassa hänen seuraajansa Khrysippos, sekä Makedonian kuningas Antigonos I, jolta hän sai 2000 minaa. Diogenes Laertios kertoo hänen kuolleen nälkään. Hänellä oli ollut paha ientulehdus, ja siksi hän oli joutunut olemaan jonkun aikaa syömättä. Kun lääkärit antoivat hänelle jälleen luvan syödä, hän sanoi olevansa jo puolimatkassa kuolemaan, joten hän jatkoi syömättä, kunnes kuoli.

[muokkaa] Filosofia

Kleanthes oli filosofiassaan viimeiseen asti uskollinen Zenonille, eikä hän tuottanut juurikaan mitään omaleimaista. Hän kirjoitti noin viisikymmentä teosta, joista on säilynyt katkelmia. Suurin niistä on laaja katkelma Hymnistä Zeukselle. Hän esitti auringon Jumalan asuinpaikaksi, älykkääksi varjelijaksi, ja toisaalta stoalaisen materialismin mukaisesti elvyttäväksi tuleksi tai eetteriksi.

Hänen mukaansa tuli opettaa hyvettä, joka on sama kuin elämä luonnon mukaan. Nautinto ei kuitenkaan ole luonnon mukaista. Hänen omaperäisin ajatuksensa koski ihmisen sielun olemassaoloa. Hän oli sitä mieltä, että sen elinvoima kuoleman jälkeen riippuu sen elinvoimasta tässä elämässä.

Kleantheen katkelmia löydetään paitsi Diogenes Laertiokselta myös Ciceron ja Senecan töistä.