Killoran

Wikipedia

Kolmimastoparkki Killoran kuului ahvenanmaalaisen Gustaf Eriksonin kauppalaivastoon vuosina 1924–1940. Sen oli rakentanut skotlantilainen Ailsa Shipbuilding Company, ja alus oli laskettu vesille 30. kesäkuuta 1900. Aluksen kantavuus oli 3 000 tonnia kuollutta painoa, ja sen kantavuus oli 1 816,98 bruttorekisteritonnia. Alus oli 77,70 metriä pitkä, 11,90 metriä leveä ja sen rungon korkeus kölistä kannelle oli 6,90 metriä. Syväys täydessä lastissa oli 5,40 metriä. Gustaf Erikson osti aluksen Englannista 2 650 punnan kauppahinnalla vuonna 1924.

10. elokuuta 1940 toisen maailmansodan riehuessa oli Killoran matkalla Etelä-Amerikasta Kanariansaarten kautta Espanjaan. Aluksen oli määrä tehdä välipysähdys Kanariansaarilla, mutta vallitsevien tuuliolosuhteiden vuoksi se oli pakotettu purjehtimaan ensin saarten koillispuolelle, josta se suuntaisi kohti satamaa.

Killoran oli juuri saapumassa käännöskohtaan, kun saksalainen korvettikapteeni Hellmuth von Ruckteschellin komentama apuristeilijä Widder pysäytti sen. Killoranin kapteeni Karl Algot Leman kutsuttiin apuristeilijälle selvittämään aluksen reittiä ja määränpäätä. Selostuksen kuultuaan von Ruckteschell kuitenkin ilmoitti, että Killoranin lastina oli Englantiin matkalla olevaa sotakieltotavaraa ja alus upotettaisiin.

Kapteeni Lemanin vastalauseista huolimatta Killoranin miehistö ja osa ruokatarpeista määrättiin siirrettäväksi apuristeilijälle, ja Killoranin ruumaan mastojen juurelle asetettiin kolme räjähdyspanosta. Nämä räjähtivät aikasytytyksellä, ja puolessatoista minuutissa parkki Killoran vaipui aaltojen alle paikassa 33°06' N, 34°17'W.

Killoranin miehistöä pidettiin korvetilla noin kuukauden verran, kunnes heidät siirrettiin mantereelle matkalla olevaan alukseen. Koko miehistö pääsi myöhemmin palaamaan kotimaahansa.